Surullista asiaa

Tällä viikolla on ollut muutama ihanan aurinkoinen päivä. Me ollaan oltu viime viikonloppuna monta tuntia ulkona Leevin kanssa, Leevi leikki tyttiksensä Lindan kanssa meidän pihalla ja sitten me käytiin postista hakemassa ukin synttäri lahja ja sitten mentiin puistoilemaan vielä. :) Sunnuntaina me käytiin Suskeron ja neidin kanssa myöskin leikkipuistossa, oli aivan mahtava sää jotenkin. Ja ihana neiti kun osasi kävellä jo, vitsi se kasvaa koko aika niin isoksi tytöksi jo <3 Tulispa vaan jo kesä niin näkee taas enempi Suskeroa ja neitiä. :)<3

Sit illemmalla kun kotiuduttiin Leevin kanssa niin me vähän harjoteltiin kirjottamista, Leevi osaa jo oman nimensä kirjottaa tosi hienosti, päiväkodissa harjoteltu! Mut nyt me harjoteltuun uusia sanoja, harjoteltiin kirjoittamaan tättä, Netta, äiti ja "minun pikkuserkku" Nuutti. Kirjotin tietysti mallin ensin toiselle paperille josta Leevi sitten kirjoitti omaansa :) Ja mun mielestä melkeen viisi vuotiaaksi kirjoittaa tosi hyvin. 

Osaako teidän 5vuotiaat kirjottaa sanoja, oman nimensä? :)

"Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän, 

yht´äkkiä huomaa se päättyikin tähän. 

On paikkasi tyhjä ja korvaamaton, 

ja kaipuu suuri sanaton."

Mä en aluksi ajatellut tästä kirjottaa ollenkaan tänne, mutta kysyin luvan että saanko kirjottaa ja sain luvan, joten kirjotan sitten... Mä tutustuin vuonna 2008 ihanaan ihmiseen, ystävystyttiin, oltiin monta vuotta kun paita ja perse, mä tutustuin hänen ihanaan äitiinsä ja hänen muutamaan ystävään (yksi heistä oli mun ihana naapuri!) :P Vietettiin paljon yhdessä vaiheessa aikaa hänen äitinsä luona, laulettiin karaokee, ryypättiin ja pidettiin hauskaa. Vitsi ne muistot! <3 
Hän muutti luokseni asumaan joksikin aikaa miehensä kanssa. Meillä on ihania muistoja yhdessä, ihania kuvia löysin meistä, löysin myös hänen valmistujais kuvan, joka on niin ihanan kaunis että <3 :) 

Meidän välit meni huonoon kuntoon 2010, emmekä juurikaan olleet enään tekemisissä, joskus me juteltiin facebookissa asioista ja siitä että on ikävä, mutta siihen se jäi. Joskus kaupassa tai baarissa törmättiin. Ja nyt viimeksi törmäsin häneen Lohjan Monacossa 5.3 kun olimme ystävä porukan kanssa juhlimassa synttäreitäni, juteltiin ja halattiin, mutta se oli viimeinen näkemisemme ja halauksemme, sillä sain kuulla tämän viikon maanantaina että sunnuntaina hän oli kuollut onnettomuudessa. Tättä oli meillä just kun kuulin asiasta, en ollut uskoa tätä todeksi, soitin välittömästi Hannelle joka sano että ottaa asiasta selvää, mutta oli se totta sitten... 
Mä en edelleenkään uskonut todeksi. Kunnes loppujen lopuks aloin itkee, itkin ihan hirveesti koko illan kun tättä lähti kotiin. Mä en mennyt töihin tiistaina koska en saanut nukuttua kunnolla ma-ti yönä, miettien kaikkea ja itkien, ja Leevi kitisi korvaansa taas. :/ Hän oli mulle edelleen tärkee, omalla tavallaan vaikkei oltukaan pahemmin enään tekemisissä, mutta hän on osa mun menneisyyttäni ja mulle tärkeä. 
Mutta päiväkerrallaan tästä nyt eteenpäin ja sitärataa. Hänen perheellä (äiti,isä,mies,poika ym ym) on nyt todella rankkaa aikaa, en voi ees kuvitella. :'(

Hän oli hyvä äiti, hän oli hyvä avovaimo, hyvä tytär ja hyvä ystävä. <3 
Hän oli erittäin kaunis, mulla on se hänen valmistujais kuva, jossa hän on todella kaunis, täytyy laittaa se kuva kehyksiin ja myöskin musta ja hänestä yhteiskuva, kunhan vaan oon ostanu kehykset ensin, ikeassa on kivoja :)
Hän on mun sydämessä aina, ja sytytän kynttilän aina kun käyn haudalla, eli tosi harvoin! :( Mutta mä sytytän kotona aina sillon tällön kynttilät kun mulla on Villeä ja vaaria ikävä, ja sytytän vielä kolmannenkin kynttilän.

On taas yksi tähti lisää taivaalla. Nyt siellä on sitten meidän vaari, Ville ja hän. (Nimee en viiti täsä mainita erikseen...)

Lepää rauhassa ihana ihminen <3

Hän oli yhtä kaunis nainen kun äitinsäkkin! :) <3

....Ne sanoo mä oon keijukainen.

Ne sanoo mä en totta oo.

Mä oon joku outo tulokas, 

uusi asukas, 

niin ne puhuvat.

Ne sanoo mä oon menninkäinen.

En lihaa enkä verta oo.

Mul on vähän noidan kykyjä, 

velhonäkijä, 

niin ne puhuvat

Mut vaikka mä uskon ihmeisiin, 

en taikoja tehdä voi

Kun mua sattuu, 

kun sydämessä veitset kääntyy

Mä vapisen niin kuin jokainen ihminen, 

kuolevainen

Jos tää loppuu, 

jos tänä yönä rakkaus päättyy

Mä hajoan niin kuin jokainen ihminen, 

kuolevainen, kuolevainen

Ne sanoo että maiset murheet ei paina mua ollenkaan

Ne puhuu siitä silmät palaen, 

tieto salainen ympyröi mua

Ne näkee kyllä kyyneleeni, 

mutt ne ei tule halaamaan

ja lapsille on helppo sanoa tuntemattomia täytyy varoa

Mut vaikka mä uskon ihmeisiin, 

en taikoja tehdä voi

Kun mua sattuu, 

kun sydämessä veitset kääntyy

Mä vapisen niin kuin jokainen ihminen, 

kuolevainen

Jos tää loppuu, 

jos tänä yönä rakkaus päättyy

Mä hajoan niin kuin jokainen ihminen, 

kuolevainen, kuolevainen

Haavoitun, 

kun mua pitelet noin, 

kipu vain voimistuu

Oisin sun nyt kun haluat pois ja ovi vain sulkeutuu

Kun mua sattuu, 

kun sydämessä veitset kääntyy

Mä vapisen niin kuin jokainen ihminen, 

kuolevainen

Jos tää loppuu, 

jos tänä yönä rakkaus päättyy

Mä hajoan niin kuin jokainen ihminen, 

kuolevainen, kuolevainen, kuolevainen....