Kaipaako kukaan koskaan teistä lapsellisista lukijoista aikaa ennen lapsia? Mä myönnän, mä kaipaan sitä aikaa. Kaikki oli silloin hyvin ja ei tarvinnut stressata mistään tai mitään. Kattelin tossa vanhoja kuvia menneisyydestä tänään ja sillosista ystävistä. Näytin tosi iloselta ja onnelliselta niissä kuvissa, sillon oli kaikki hyvin, ei huolen häivää. Ei siinä että Leeviä mä jotenkin katuisin, todellakaan en kadu päivääkään, Leevi on mun elämässä tärkeintä tällä hetkellä. Mutta kaipa sitä ihminen saa kaivata menneisyyttään joskus? :)
Mä tiedän tai ainakin uskon että monilla meistä on niitä kavereita ja myös niitä ystäviä, joillakin jopa se paras ystävä. Mä haluan tänään koittaa puhua vähän ystävyydestä ja kaveruudesta. Mitä eroa niillä on vai onko mitään? Itselläni on tällä hetkellä varmaan tasan kolme hyvää ystävää, Riikka, Reea ja Suskero. Jennillekkin mä kyllä voin puhua, ilman että tuomitsee mua, nykyään taas ollaan väleissä, onneksi. <3 Jenni on mun lapsuuden ystävä, ollaan siis tunnettu tosi tosi monta vuotta toisemme, oli vuosia jolloin emme tekemisissä olleet, mutta sitten löydettiin toisemme jälleen. Musta tuntu että hän kuuntelee ihan tosissaan mun murheita ja on mun tukena. :) Mulla oli myös Miksu, mutta sen menetin sen mustasukkasen vaimon takia. Mä vaan en nykyään hyväksy sitä että ystävät saa lähtee lätkimään jos akka ei hyväksy, se ei ole oikein, todellakaan! Mulla on ikävä, kauhee ikävä meidän ystävyyttä, sitä mitä se oli, me juteltiin joka päivä, netissä ja puhelimessa. <3 Nykyään mä voin myös puhua Päiville asioista, ja ainakun me nähdään niin me jutellaankin kaikesta, ja aina ihan hirveet naurut meillä tulee lopulta kun jutellaan. :) <3
Enään mun ei tarvitse miettiä uskallanko nyt sanoo tota tai tätä Reealle. Hänestä on tullu mulle tosi läheinen, Leevikin puhuu tosi paljon Reeasta. <3 Oon ilonen että oon saanut Reean mun elämään ja myöskin Leevin elämään, vaikka me kinataankin aina sillon tällön tyhmistä asioista. :D Tuntuu kyl hieman oudolta olla näin hyvissä väleissä pikkubroidin tyttöystävän kanssa. :) <3 Riikka sitten taas. Riikka on ihana rakkauspakkaus <3 Asutaan toisistamme kaukana, mutta mun mielestä se on vaan ehkä hyväkin koska, on paljon kivempaa sitten nähä pitkän tauon jälkeen toisiaan. Ja on kivempaa matkustaa aina toisen luokse, meidän poitsutkin aina oottaa että pääsee näkemää ja leikkimään. Riikalle mun ei oo koskaan tarvinnut miettiä että uskallanko puhua vai en, uskallan tottakai. Tiedän että se ei puhu kelleen eteenpäin meidän juttuja. Parisen päivää sitten meillä oli Riikan kanssa kunnon veritaistelu, mä pelkäsin koko päivän ja itkin koko päivän, mä luulin että nyt meidän ystävyys on roskiin heitetty, oikeesti mä niin kuvittelin että menetin mun parhaan ystävän, mutta onneksi saimme asiat puhuttua selväksi, kunnes eilen mä pelkäsin samaa asiaa, mutta kaikki on ehkä nyt taas hyvin, toivon mukaan!!! Tai no, emmä enään tiedä mistään mitään...
Mulla vaan on niin paska olla tällä hetkellä, mut eipä sille mahda mitään, henkisesti.
Miten eroaa ystävyys ja kaveruus toisistaan? Mun mielestä ystäville kerrotaan kaikki asiat, niitä arkojakin asioita, kun sitten taas kavereille ei pystytä kertomaan ihan kaikkia asioita. Ystävät pitäisi olla luotettavia, rehellisia ja semmosia jotka pitävät susta ihan semmosena kun sä olet, eikä arvostele sua millään tavalla. :) Mä olen yleensä liian arvosteleva, kuten on huomattu... Lopulta menetän kaiken mulle tärkeen.
Mä en luota helposti ihmisiin, on niin paljon huonoja kokemuksia tämmösistä, että luottaa liian helposti ihmisiin ja sitten joutuu pettymään suuresti :( Mä osaan nykyään olla varovainen ihmisten suhteen, mä tiedän heti sen että keihin voin tosissani luottaa ja keihin en voi luottaa. Mun mielestä ei saa olla liian sinisilmäinen ihminen ja luottaa ihan jokaiseen vastaantuliaan, koska koskaan ei voi tietää mimmonen selkääpuukottaja se oikeesti on, itte oon oppinut näiden vuosien varrella tämmösen asian. Mulla oli aikoinaan paras ystävä, tai siksi mä häntä kuvittelin. Mulle esitti ihanaa ja hyvää ystävää, jopa sitä parasta ystävää, mutta selän takana puhui sitten muuta, sain kuulla niiltä todellisilta ystäviltä että hän pitää mua pilkkanaan ja on vain siksi mun kanssa koska ei hänellä muitakaan ole. Mä en voinu mitään muutakun pettyä ihan silmittömän paljon. Sen jälkeen en ole ollut tekemisissä ihmisen kanssa, kerran mä kuulumisia kyselin kun oli lapsen saanut, mutta se siitä. Ihminen, joka loukkaa niin pahasti, ei oo ystävän arvoinen, todellakaan. Sen jälkeen olen pyrkinyt siihen että en luottaisi ihmisiin niin helpolla, muistuen mieleen kaikki menneisyydestä.
Onko teillä paljon kavereita? Entä ystäviä, parasta ystävää? Millä tavalla teidän mielestänne ystävyys ja kaveruus eroaa toisistaan?
28.9.2015
9.9.2015
Tivoli Sariola
Tivoli Sariola tuli Lohjalle ja lähtikin jo pois. Viime viikon torstaina parhaista parhain tivoli saapui tänne, ja mä harmittelin että kun ei oo taaskaan varaa viedä poikaa sinne. Mutta onneksi saatiin asiat hoitoon ja päästiin tivolii.
Mä muistan sen aina, kun me oltiin mun sisarusten kanssa pikkusia, niin äiti ja isi vei meidät aina tivoliin ja nimenomaan sariolan tivoliin. Me aina vinguttiin muihinkin tivoleihin, mutta ei päästy koska sariola oli paras kaikista, ja mä olen ollut jo vuosia ihan sitä samaa mieltä että se paras kaikista on se sariola. Ja me ei myöskään käydä muuallakuin Sariola tivolissa.
Me käytiin perjantaina siellä Leevin ystävän Lindan ja hänen äidin kanssa. Me ostettiin lippusarja puoliksi, maksoi 35€ ja oli 12 lippua. Hyvin riitti lapsille ja me käytiin myös lasten kanssa maailman pyörässä, oli aivan mahtavat maisemat sieltä ylhäältä järvelle ja muuallekkin. :)
Mä olin ihan sata varma ettei Leevi tahdo tai uskalla mihinkään mennä, kun sanoi kotona monesti ettei halua mennä mihinkään, mutta kyllä Leevi ja Linda kävi yhdessä kolmessa laitteessa + sitten se maailmanpyörä. Linda kävi yhdessä laitteessa yksin, johon Leevi suostunut ei menemää, sillä lipulla leevi sitten kävi kalastamassa ankkoja, josta voitti semmonen söpön pienen dinon. :)
Meillä oli tosi mukavaa lasten kanssa tivolissa, ihana pieni pariskunta tää Leevi ja Linda :) <3 Kuin paita ja perse. ^_^
Oletteko te käyneet tivoli sariolassa?
Tähän mä ajattelin vielä loppuun laittaa kuvia muutaman vuodelta 2013. :)
Haaveita ja unelmia.
Heippa! Vielä olisi aikaa osallistua tuohon mun arvontaan. :) Muutama postaus takanapäin on se mun arvonta, ja arvonnan voittaja saa valita oma valintaisen sisustustarran. :) Suosittelen osallistumista..
Mutta tän kertaiseen aiheeseen. Mä olen saanut lukuisia kertoja postaus aiheen, "unelmia ja haaveita". No mä sitä oon miettinyt ja pähkäillyt, että ei mulla ole mitään semmosia. Mutta sitten mä tajusin mun koko lapsuuden haaveet. Niitä on kaksin kappalein jopa.
Ensimmäinen pitkä aikanen haaveeni on se, että haluaisin muuttaa lappiin. Mä rakastan sitä lapin luontoa ja niitä maisemia, ne porot ja ne kaikki. Ah. Ainakun asiat menee alamäkeä ja masentaa, olen sitä miettinyt että pakkaan ja lähden sinne, mutta ei, en oo lähtenyt. Emmä voi sitä tehdä, Leeviä mun täytyy ajatella. Leevillä on täydellinen päiväkoti täällä, Leevillä on ystävät täällä, mummi ja ukki, isomummit ja vaari on täällä, kummit on täällä. Emmä voi. Kun olin pikku-tyttö, niin me käytiin aika paljon Saariselällä. Ne maisemat, siis voi että. :)
Mä oon aina ihan täpinöissäni kun saan jonkun lappi aiheisen kortin, nytkin kun yks tuttu pariskunta oli lapissa ja lähetti meille kortin lapista niin se komeilee nyt meidän keittiön seinää. <3
Mä en tiedä mitään muuta niin mahtavaa kuin Lapin maisemat. Ne revontuletkin on jotain niin kaunista, ettei sanotuksi saa. <3 Ois kiva päästä ees viikoksi pariksi taas vuosien jälkeen lomailemaan lapin maisemiin, mutta enhän mä nyt yksin halua sinne pojan kanssa lähtemään. :(
Pointti tässä oli se että rakastan lappia, mä haluan muuttaa sinne. <3
Mutta tän kertaiseen aiheeseen. Mä olen saanut lukuisia kertoja postaus aiheen, "unelmia ja haaveita". No mä sitä oon miettinyt ja pähkäillyt, että ei mulla ole mitään semmosia. Mutta sitten mä tajusin mun koko lapsuuden haaveet. Niitä on kaksin kappalein jopa.
Ensimmäinen pitkä aikanen haaveeni on se, että haluaisin muuttaa lappiin. Mä rakastan sitä lapin luontoa ja niitä maisemia, ne porot ja ne kaikki. Ah. Ainakun asiat menee alamäkeä ja masentaa, olen sitä miettinyt että pakkaan ja lähden sinne, mutta ei, en oo lähtenyt. Emmä voi sitä tehdä, Leeviä mun täytyy ajatella. Leevillä on täydellinen päiväkoti täällä, Leevillä on ystävät täällä, mummi ja ukki, isomummit ja vaari on täällä, kummit on täällä. Emmä voi. Kun olin pikku-tyttö, niin me käytiin aika paljon Saariselällä. Ne maisemat, siis voi että. :)
Mä oon aina ihan täpinöissäni kun saan jonkun lappi aiheisen kortin, nytkin kun yks tuttu pariskunta oli lapissa ja lähetti meille kortin lapista niin se komeilee nyt meidän keittiön seinää. <3
Mä en tiedä mitään muuta niin mahtavaa kuin Lapin maisemat. Ne revontuletkin on jotain niin kaunista, ettei sanotuksi saa. <3 Ois kiva päästä ees viikoksi pariksi taas vuosien jälkeen lomailemaan lapin maisemiin, mutta enhän mä nyt yksin halua sinne pojan kanssa lähtemään. :(
Pointti tässä oli se että rakastan lappia, mä haluan muuttaa sinne. <3
Onko teillä unelmia ja haaveita? Mimmosia? ;)
2.9.2015
Ystävien blogit
Kilpailu onnea vielä kaikille!! :)
Nyt mä ajattelin kirjottaa kahdesta naikkosesta taas. Mulle tärkeistä naikkosista. Niistä parhaista naikkosista. Kahdesta ihanasta naikkosesta. Riikka ja Reea! <3
Lupasin tulla heidän blogejaan tänne mun blogini puolelle mainostamaan. He kumpikin on aloittaneet nyt bloggaamisen taas uudelleen.
Reean blogi: http://minirere.blogspot.fi/
"Pikkuruinen 21-kesäinen tyttö kummastelee elämän tapahtumia ja kirjoittelee niistä. Edessäpäin kirkkaampi tulevaisuus masennuksen ja epävakaan persoonallisuushäiriön kanssa."
Mä oon niin onnellinen Reean tän hetkisestä tilanteesta. On paljon ilosempi, on paljon sosiaalisempi, on paljon rohkeempi, kuin puoltoista vuotta sitten kun hänet tapasin ekaa kertaa. Parisuhde kukoistaa pikkuveljeni kanssa ja olen heidän puolesta niin onnellinen. <3 Musta ja Reeasta on tullut läheisiä niin pienessä ajassa. Reea on ihana ja huolehtivainen, hyväsydämminen!!! <3
Reea on nyt puhtaalta pöydältä aloittanut blogin kirjoittamisen ja toivoo saavansa lukijoita ja kommentteja, käyttehän lukemassa ja kommentoimassa, ja ei ole pahitteeksi vaikka lukijaksi liittyisitte! :)
<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3
Ja sitten Riikan blogi: http://meidanelamaariikkajatony.blogspot.fi/
"27-vuotias yksinhuoltaja äiti hämeenlinnasta kirjottelee tarinoitaan!!"
Mä oon kauan jo odottanut että Riikka taas innostuu blogii kirjottelemaan, on monesti bloginsa poistanut, mutta alottanut uudelleen. Jospa nyt sitten innostuisi taas, toivon niin! :) Riikka on paras ystäväni ja on ihana lukea hänen juttujaan blogista. :) <3
Nyt mä ajattelin kirjottaa kahdesta naikkosesta taas. Mulle tärkeistä naikkosista. Niistä parhaista naikkosista. Kahdesta ihanasta naikkosesta. Riikka ja Reea! <3
Lupasin tulla heidän blogejaan tänne mun blogini puolelle mainostamaan. He kumpikin on aloittaneet nyt bloggaamisen taas uudelleen.
"Pikkuruinen 21-kesäinen tyttö kummastelee elämän tapahtumia ja kirjoittelee niistä. Edessäpäin kirkkaampi tulevaisuus masennuksen ja epävakaan persoonallisuushäiriön kanssa."
Mä oon niin onnellinen Reean tän hetkisestä tilanteesta. On paljon ilosempi, on paljon sosiaalisempi, on paljon rohkeempi, kuin puoltoista vuotta sitten kun hänet tapasin ekaa kertaa. Parisuhde kukoistaa pikkuveljeni kanssa ja olen heidän puolesta niin onnellinen. <3 Musta ja Reeasta on tullut läheisiä niin pienessä ajassa. Reea on ihana ja huolehtivainen, hyväsydämminen!!! <3
Reea on nyt puhtaalta pöydältä aloittanut blogin kirjoittamisen ja toivoo saavansa lukijoita ja kommentteja, käyttehän lukemassa ja kommentoimassa, ja ei ole pahitteeksi vaikka lukijaksi liittyisitte! :)
<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3
Ja sitten Riikan blogi: http://meidanelamaariikkajatony.blogspot.fi/
"27-vuotias yksinhuoltaja äiti hämeenlinnasta kirjottelee tarinoitaan!!"
Mä oon kauan jo odottanut että Riikka taas innostuu blogii kirjottelemaan, on monesti bloginsa poistanut, mutta alottanut uudelleen. Jospa nyt sitten innostuisi taas, toivon niin! :) Riikka on paras ystäväni ja on ihana lukea hänen juttujaan blogista. :) <3
Yhteistyöpostaus + arvonta!
Heippa hei! :)
Mä lähettelin tuossa pariin yhteistyö juttuun sähköpostia ja sitten sain vastauksen seinatarra.net sivulta takaisin, joka suostui sitten yhteistyöhön kanssani! :) Sitten sain valita itselleni muutaman tarran. Valinnan vaikeus oli todella hankala, taas. :) Mutta lopulta sain valittua tarrat. Viime viikolla sain tarrat postiin ja hain ne sitten samantien. Mutta se niiden kiinnittäminen... meinas niin mennä hermot siihen hommaan taas. ;) Helppoahan se on, mutta kunnon blonditesti taas!! :PMä olisin tahtonut Leevin huoneeseen jonkun ihanan tarran, mutta siellä on tapetit seinillä, joten... Mutta sitten mä olisin halunnut semmosen kakkapökäleen vessanpöntölle, mut semmonen oli vaan pakettina, missä oli paljon muitakin, sitten päädyin tähän, tää on aika sulonen ja oli helppo kiinnittää! :) Hermot ei mennyt tämän kanssa... Tässä olisi ollut vain kiva että tuolla örkillä ois puhelin kädessä, sitten olisi kuin minä :D
Tämän firman tarrat ovat korkealaatuisen ja innovatiivisen suunnittelutyön jälkeä. Tarrat tarjoavat trendikkään ja ainutlaatuisen tavan sisustaa. Tarrat tarjoavat myöskin nopean, yksinkertaisen ja edullisen vaihtoehdon maalaamiselle. Tarrat on helppo asentaa ja poistaa, vahingoittamatta seinän maalipintaa eikä tarrojen siirto jätä jälkiä tai tahmeaa kohtaa pinnalle. Tarrat voi myös uudelleen kiinnittää.
Saat setistä sen kokoisen kun haluat, riippuen miten asettelet tarrat seinälle.
Ja mielestäni nämä tarrat ovat todella hintansa väärttejä, verrattuna joihinkin toisiin nettikauppoihin joista saa seinätarroja. :)
Seinätarrasta kun tilaat, niin postikulut on 6.90€/tilaus, tilausmäärästä riippumatta, eli siis aika halvat postikulut mielestäni. Seinätarra pyrkii postittamaan tuotteet mahdollisimman pian tilauksen jälkeen. Verkkokaupasta löytyvät tuotteet löytyvät myös varastosta. Tuotteiden toimitusaika on yleensä se 1-3 arkipäivää.
Mä voin ainakin tätä firmaa suositella, ehdottomasti kannattaa tilata kyseisiä tarroja! :)
Ja sitten toisen tarran minkä mä valitsin, oli haastava. Erittäin haastava, tai sitten se oli kunnon blonditesti ;) khihi. Tää puu on tosi mahtava, niin kaunis. Mä niin oon rakastunut tähän. En laittanut kaikkia lehtiä tuohon, niitä oli paljon :) Ja siis tosissaan mä laitoin ton puun keittiön seinälle.
Mä oon niin rakastunut tuohon puuhun, se on niin ihana! Mä suosittelen tilaamaan tuon kyseisen puun mikäli haluaa tuommoosen itselleen! :)
Osallistua arvontaan voit seuraavalla tavalla;
- Linkität kommentti kenttään haluamasi tarran, jokin pieni (21*30cm)
- Et ole anonyymi kommentoija.
- Laitat sähköposti osotteesi mukaan.
- JA miksi juuri sinun pitäisi voittaa tarra?
- Toivoittaisiin myöskin seinätarra yhtiön kanssa että lähettäisitte kuvia mun sähköpostiin taikka sitten linkitätte tänne voittamistanne/osamistanne tarroistanne! :)
Palkinnot ovat seuraavanlaiset;
Yksi omavalintainen pieni tarra kaupasta + 5€ tarjous kuponki!
Viiden euron kupongin alennuskoodihan on KAKSPLUS141621yqtz2
Kuponki on voimassa 1 lokakuuta 2015 asti!! Toimithan ennen sitä!
JA VALITETTAVASTI JOUDUN NYT SANOMAAN ETTÄ ANONYYMIT EI SAA OSALLISTUA TÄHÄN KILPAILUUN! :)
YHTEISTYÖSSÄ:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










