haaste

Mää löysin Iinan blogista tämmöösen ihan kivan haasteen ja ajattelin itsekkin tän tehdä, Iinalla oli ihania joulu aiheisia kysymyksiä niin pakko oli vastata niihin! :)

1. Lemppari jouluherkkusi?
- Tää on aika helppo, koska kaikki mut tuntevat tietää että joulukinkku on mun herkku. Mä alan jo kesällä odottamaan että saan kinkkua. Tortut ja pastejat on kans yks suurin herkku jouluna. Joulunamusia unohtamatta.

2. Mitä toivot joululahjaksi itsellesi?
- Mun on turha toivoo mitään koska koskaan en saa mitä toivon. Mä haluisin sodastreamin. Tulisi vähemmän juotua kaupan limuja jos tommonen olisi.

3. Jouluperinne jonka toteutat joka vuosi?
- hautausmaalla käynti ja joulusauna äitin ja isän luona. Ja tietysti se perheen kesken oleminen <3

4. Kenen kanssa vietät joulua?
- Mun perheen kanssa. Oon miettinyy sitä jos olis kotoon leevin kanssa mutten mä voi leeviltä sitä iloa viedä että ollaan mummin ja ukin luona. Mun perheeseen kuuluu Leevi ja Netta. Mutta sitten myös vanhemmat ja kolme sisarusta ja Reea.

5. Millainen olisi unelmiesi jouluaatto?
- unelmien jouluaatto olisi semmonen että olisi kotona perheen kesken, eli siis minä, ukko ja lapset. <3 olis niin kiva tehdä ihan oma joulu, omaan kotiin.. Mutta haaveilla toki saa.

6. Voisitko viettää joulua lämpimässä, vai pitääkö jouluna olla lunta?
-Ikinä en voi kuvitella viettäväni jouluu ulkomailla. Joulu on tärkee juhla ja se on perhe juhla. Jouluna kuuluu olla lunta!!

7. Paras jouluelokuva?
- Jouluelokuvista en tiedä mutta Samu-Sirkan joulutervehdys <3

8. Lempi joululaulusi?
- näitä on monta, mä tykkään tosi tosi monesta joululaulusta. Petteri punakuono, soihdut sammuu, enkelikello, hei mummo, varpunen jouluaamuna... yms.

9. Milloin koristelet joulukuusen ja miten?
- aaton aattona perinteisesti kuusi koristellaan kotona. :)

10. Jouluaskarteluvinkki?
- emmä osaa tähä vastaa :(

Ja mä haluaisin haastaa tähän seuraavat bloggaajat... Eli nakki napsahtaa Riikalle, Reealle ja Selinalle :) ja täsä tulee kysymyksiä teille ihanille haastetuille...

1. Miksi bloggaat?
2. Kuka on sun paras ystävä, ja miksi juuri hän?
3. Odotatko joulua?
4. Mistä unelmoit?
5. Syksy vai kesä, perustele?
6. Voisitko ikinä kuvitella seurustelevasi julkisuuden henkikön kanssa?
7. Mitä katselet telkkarista?
8. Onlo sulla kummilapsia?
9. Tykkäätkö lumesta?
10. mitä odotat tulevaisuudelta?

Kysymyksiä lapselle

Mä nyt sain vihdoin ja viimein toteutettuu tämmöösen haasteen. Eilen bongasin tän Kädenjälkiä sydämessä blogista, ja päätin että nyt mä kysyn ne kysymykset uudelleen ja uudelleen. Tätä on koitettu aikasemminkin, mutta koskaan Leevi ei oo jaksanut keskittyä, mutta nyt tänään suihkun jälkeen mä koitin taas, ja kysymykset ja vastaukset tulee tässä:


1. Mitä äitisi aina sanoo sinulle? - ööö... valivalivali.

2. Mikä tekee äidin onnelliseksi? - en tiedä, no leevi.

3. Mikä tekee surulliseksi? - en tiedä.

4. Mikä tekee vihaiseksi? - no kun mä en tottele

5. Miten äiti saa sinut nauramaan? - kutittamalla

6. Millainen äitisi oli lapsena? - 

7. Kuinka vanha äitisi on? - sormella näyttää 1. 

8. Kuinka pitkä äitisi on? - 

9. Mikä on äitisi lempipuuhaa? - siivoaminen

10. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla? - menet töihin

11. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän? - 

12. Missä äitisi on tosi hyvä? - kotona minun kanssa

13. Missä äitisi ei ole kovin hyvä lainkaan? - no sängyssä

14. Mitä äitisi tekee työkseen? - no kastelee kukkia

15. Mikä on äitisi lempiruokaa? - no varmaan banaanit

16. Miksi olet ylpeä äidistäsi? - 

17. Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi? - vilivantti

18. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä? - pelataan ja riehutaan

19. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi? - otetaan valokuvia

20. Mitä eroa teissä on? - 

21. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua? - rakastan sua näääääin paljon

22. Mikä on äitisi lempipaikka, minne mennä? - tietokone tuoli


Tossa olivat kysymykset ja vastaukset Leevin suusta. Ja vastaajana siis on pikku herra 4vuotta 5kuukautta. :) 
Mitäs tykkäsitte vastauksista? Joihinkin mä naurahdin ja jotkut on sitten ihan kivoja. Esim äiti ajatteli heti toisella tapaa tuon "no sängyssä" vastauksen ;) Mutta siis... Banaanit ei oo mun lempiruokaa, enkä kastele kukkia työkseni, ja mun lempipaikkani ei ole tietokone tuoli! :D

Mielenkiinnolla vielä, linkkejä teidän lasten vastauksiin? :)

Facebook ja Instagram

Heippa! 

Muistuttaisin kaikkia lukijoita tykkäämään blogini facebook sivusta, päivitän harvoin, mutta linkitän sinne uusimmat postaukset! Tykkäämään pääset tästä: FACEBOOK

Mulla myös instagram, en ole tehnyt blogille omaa instaa. Mutta henkilökohtainen instagram nimeni on heiduska87 , kannattaa seurata! :)

Masennus

Moikka. Tänään mä haluaisin puhua masennuksesta. :)

Löysin eilen netistä yhden viisaan kuvan jonka takia mieleeni tuli että voisin kirjoittaa blogiini aiheesta masennus. 
Masennus on sairaus, jota ei koskaa pitäisi vähätellä taikka häpeä. Masennus on vakava sairaus. Masennukseen sairastuneita ihmisiä on maailmassa paljon, ihan uskomattoman paljon. Moni ihminen ei tiedä että sairastaa edes masennusta taikka sitten ei vain halua sitä tietää. Mä tunnen monia masentuneita ihmisiä, mun muutama serkku ja muutama ystävä on sairastunut vakavaan masennukseen, mutta pikku hiljaa sieltä parantamassa, jotkut jopa niin pahasti masentuneita ollut että ovat sairaalassa asti joutuneet olemaan, ja nyt elävät onnellista elämää puolisoiden kanssa. 

Itselläni todettiin masennus kohta vuosi sitten ja olen erittäin tyytyväinen että osasin hakea siihen apua, koska ilman apua en tiedä missä olisin nyt. Muistan sen kuin eilisen päivän kun kävin terveydenhoitajan luona puhumassa asioita, kunnes se tätikysyi multa että olenko masentunut, kerroin että en tiedä ja aloin itkemään, se oli kauheeta. Sitten hän sanoi mulle että vaikutan kauhean surulliselta ja yksinäiseltä, no sitä mä olenkin aika paljon. Ensimmäinen ihminen kelle kerroin masennuksesta, oli Hanne. En tiedä miksi juuri hän, mutta tuntu jotenkin luonnolliselta kertoa ensimmäisenä Hannelle tommosta. Hanne on ollut joskus mun tukena ja turvana niin isosti. Ollaan oltu parhaat ystävät vuosia mutta emme enää, Hanne oli mun tukena synnytyksessä, Hanne on myös poikani kummitäti. Vaikka emme ole juurikaan tekemissä enää, mietin usein meidän yhteisiä aikoja hymyillen ja kaikkea muuta mitä siihen liittyy. Hanne ymmärsi mun masennuksen heti, ei tuominut mua, eikä mitään muutakaan.

Pääsin psykiatrin luokse puhumaan asioista, se meni itkien. Tehtiin masennus testi, sain valtavan suuret pisteet siinä. Vakava masennus siitä sitten tuli. Me juteltiin asioista mun menneisyydestä, Leevin vauva ajasta ja siitä kun jäin yksin mahan kanssa. Vaikka itseppähän sen päätöksen tein että lapsen yksinään pidin, oma vika. Kerroin että muhun sattuu, sattuu eniten se kun Leevi kyselee missä hänen isi on, miksi hänellä ei ole isiä, ja muilla on. Sattuu. Hän kysyi multa, että kadunko yhtään että Leevin päätin yksin pitää, en aluksi osannut siihen vastata, kunnes muutaman kyyneleen verran kerroin että mua ei Leevi kaduta yhtään, päinvastoin. Mua harmittaa Leevin isän kanssa menetetty ystävyys. Leevi on parasta mitä mulla on. 
Mä usein kuulen ne sanat äiti mä rakastan sua, silloin mä tajuan sen että mitä mulla on, ja sen minkä takia mun kannattaa edes yrittää tätä elämää. 
Kerroin että olen viillellyt nuorempana ranteisiin, olen juonut alkoholia liikaa, ja kaikkea muuta, se kuulemma oli sitä että purkasin mun ahdistusta viiltelyyn ja alkoholiin, joskus se olikin varmasti sitä, että sain viinasta sen rauhan mun sisälle, mutta oli myös niitäkin hetkiä jolloin pidin vain hauskaa, kuukausien ryyppy putkesta, jonka suskin kanssa yhdessä koettiin, meni ihan täysin överiks mutta hauskaa meillä oli, todellakin. Kerroin lastensuojelu ilmoituksista mitä meistä tehtiin ja kaikesta muusta pahasta, mitä oli tapahtunut, kuinka paljon ne ilmotukset muhun sattu!!

Mulla elämässä on ystäviä, ystäviä joihin luotan, joille puhun asioista pelkäämättä että he kertovat eteenpäin, mutta joskus pidän pahan olon sisälläni ja meinaan räjähtää. Itken liikaa, itken usein itseni uneen. Mulla on painon kanssa ongelmia, se on osa masennusta. En saa aikaiseksi pudottaa painoa, vaikka pitäisi, mulla ei voimavarat tällä hetkellä riitä siihen.

Se puolitoistatuntia meni melkeinpä siinä kun itkin, mulla oli niin paha olla, tuntui että olin ihan yksin, kukaan ei kuunnellut mua, kellään ei ollut mulle aikaa, kaikilla oli ne omat perheet ja puolisot, minä olin yksin pienen lapsen kanssa. Kerroin myös mun nukkumisesta, että en saa nukuttua ja nukahdan aamuyöstä vasta. Kerroin myös että mietin liikaa kaikkia asioita, mietin liikaa menneisyyttä, entistä poikaystävää, kihlattuani. Meidän ero on satuttanut mua enemmän kun osasin arvata, vaikka se oli helpotus että erottiin. En saanut hyvästellä, en saanut sanoa moi, koita pärjätä, kun hän lähti ja muutti pois. Hän vain lähti. Olen onnellinen hänen puolestaan nytten, hänellä on toivottavasti hyvä elämä nyt. Mietin myöskin lapseni isää, liikaa. Pitäisi vain unohtaa, mutta en mä voi, en vaan voi. Psykiatri sanoi että mun ei tarvitse ikinä unohtaa, ei ikinä. Heidän ansiosta mulla on ihania muistoja, ja mulla on ihminen joka mua rakastaa enemmän kuin kukaan muu, nimittäin Leevi.

Psykiatri kysyi multa että tahtoisinko sairaalaan mennä hetkeksi, viikoksi tai pariksi, Leeville varmasti saataisiin luotettava hoitaja siksi aikaa, mutten mä halunnut sinne, halusin olla kotona Leevin kanssa, ja halusin jotain tekemistä päiviin. 

Masennus, ja se että voin usein pahoin, ei näy päälle, osaan esittää iloista ja onnellista ihmistä. On päiviä jolloin voin hyvin, on Päiviä jolloin olen surullinen ja mielimaassa. Vaikka olen masentunut, koskaan mulla ei ole ollut mielessä tappaa itseni, ei nyt eikä ikinä ennenkään, vaikka olisikin kuin paha olla. Niinkin jollain masentuneita on mielessä tappaminen taikka muuten satuttanut.

Menin työvoimatoimistoon, siellä kaksi tosi mukavaa tätiä ottivat mua vastaan, kerroin asioista,  kerroin että haluaisin tehdä jotain. Mulla oli masennus lääkitys, pystyin taas nukkumaan, olin iloinen. Mulle ehdotettiin mahis taloa ja olin ensin että en mä sinne halua, en tykkäisi kuitenkaan, sovittiin että käydään siellä tutustumassa, no olin kuitenkin ihan intoa täynnä menossa, kävelin maksjoelle. Paikassa otettiin mut vastaan hyvin. Heti siellä oli työntekijät esittelemässä paikkoja ja itseensä, olin intoa täynnä. Pääsin sitten sinne kuntouttavaan työtoimintaan. Ja nytte olen ollut siellä puolivuotta ja musta tuntuu hyvältä, olen jopa ollut ihastunut täyttä päätäni yhteen mahis laiseen tai entiseen semmosen. Mieli toki on maassa edelleen asiasta, mutta  tää paikka on paras, mä tykkään olla, en ihan heti lähde pois. On ihana mennä paikkaan jossa mut otetaan vastaan hyvin, on ihana aamulla mennä sinne kun heti kysytään että mites on viikko mennyt, mitä kuuluu, tai muuta. Olen saanut myös pomoiltamme paljon kehuja siellä, oon iloinen. Ne ihmiset siellä on ihan parhaita, ja muutama entinen ihminen myöskin. Pelkäsin elokuussa että entä jos en saa jatkoa, mutta pelkoni oli turhaa, koska tietysti sain, ja kuulin että eivät musta ihan hevin luovu, koska tarvitsevat mua siellä. En olisi ikinä uskonut että tykkään ja viihdyn paikasta näin paljon. Mä olen jo osa sitä jengiä, tuntuu kuin menisin kotiin aamuisin kun menen sinne. <3

Nykyään, nykytila on ihan suhtkoht hyvä, mielimaassa ja surullinen, saan nukuttua nytten ja töissä menee hyvin. :) Nyt olen oppinut sen, että masennukseen saa useimmiten apua jos vaan haluaa. Ketään ei jätetä hoitojen ulkopuolelle. Kannattaa uskaltaa myöntää itselleen jos on mielimaassa ja masentunut! Juttelu apua saa useimmiten kun vaan pyytää. Yksinään ei pidä jäädä murehtimaan asioita. Mä olen ylpeä kaikista ihmisistä, jotka hakevat apua masennukseen. :)

Tämä tästä tänää, katsotaan seuraavaa aihetta mistä kirjotan. :)

Leevin toppavaatetus

Mun blogi on tällä viikolla kaksplussan viikon blogi, kannattaa käyä lukemassa pieni muotoinen "haastattelu!" Pääset sinne tätä linkkiä painamalla! :)

 Leevin talvi vaate postaus oli toivomuksessa jollain! :) Tässä se nyt tulee. Tällä hetkellä on kolme talvihaalaria käytössä, päivällä ennen ulos menoa päätetään mikä fiilis ja mikä haalari, tuo ruskea haalari on ystävältäni Riikalta ostettu, mun kummipoikani vanha haalari. Leevin lemppari on se.

Sitten on kuomat ja toiset talvikengät, koossa 28. Hui! Ens vuonna jo paukkuu 30 koko, kauheeta. ;) Ja uudet paksut rukkaset ostettu viime shoppailu reissulla. Sormikkaita on kyllä muutamat, muttei oo nyt kuvissa. Ohut kypärä myssy on ollut parisen vuotta meillä, tilasin sen netistä mittatilaustyönä, ja paksumpi kypärähattu on viime vuodelta. :) Apina hattu ei oo nyt niinkään toppa, mutta se nyt tuli kuvaan ja se on Johanna kummilta. :) Ja kauluri on... kirpputorilta kai? Peikko hatun Leevi sai Jenniltä, tänä vuonna se on sopiva. :) <3

Mun toppatakki on ostettu myöskin Riikalta, se on niin paksu että sen kanssa tulee kuuma :'D Mullei koskaan ookkaan ennen ollut noin hyvää ja paksua toppatakkia (lapsena tietty on mut ei aikuisiällä!) :D

Käytättekö te 4-5vuotiaalla lapsilla villahaalareita puvun alla? :) Me ei käytetä Leevin kanssa. Leevi on aina ollut semmonen hikiniska, että tulee ihan älyn kuuma heti kun on "liikaa" vaatetta päällä. Vauvana toki oli villapuku toppahaalarin alla, muttei nyt oo pariin vuoteen ollu enään. :)

Kosmetiikka asiaa

Heippa! Oisko vaikka tähän väliin pienimuotoinen kosmetiikka postaus?

Ennen lasta mä käytin meikkiä nmelkee joka päivä, mutta emmä nykyään jaksa nähä vaivaa että meikkaisin. Mä en käy juurikaan baareissa enään, enkä missään muuallakaan ilman lasta, joten ei mua kukaan kattele. :P Tähän postaukseen mukaan ajattelin hiusväreistä, siis mimmosii värei mulla päässä on ollut, koska niitä on aikalailla kertynyt. :)

Mulla on ollut blondi, pinkki (shokkiväri), punainen, musta, ruskee, lila (shokkiväri)..... :) Sinistä shokkivärii mun tekisi niin kauheesti mieli koittaa, mutta en oo vielä uskaltanut, ehkä kesälomalla sitten kun ei töihi tarvii mennä! ;) Mustaksi vedän aina kun alkaa tulemaan ärsytys blondiin, koska tulee tyvikasvu jota ei meinaa saada piiloon. :) Mutta oon saanut noottia siitä mustaksi värjäämisestä paljon. "älä laita sitä, ei sovi sulle, näytät kalpeelta..." yms. Punaisesta mä tykkäisin todella kovin, mutta sen värin ylläpitäminen on raskasta ja varmaan melko kallistakin. Pinkkiäkun saisi kestovärinä niin värjäisin sen kanssa :)

On ollut monen monta värinpoistoa sekä kokeiltu permanenttia tehdä tuloksetta. :( Montakohan kertaa Suskin kanssa koitettiin tehdä mulle permanenttia, muttei vaan tartu mun päähäni. Kampaajallakin tehty mulle aikoinaan nuorena tyttönä permanentti, muttei tarttunut sekään. :( Mä haluaisin kiharat hiukset, muttakun ei tartu muutkuin kreppi kiharat, ja niistä tulee ihan teini ajat mieleen! Mä oon värjännyt hiuksia tosi usein, tosi paljon. Joskus laittanu jopa kaksi värinpoistoa kerralla + väri siihen päälle, hiukset ei oo onneksi kärsineet siitä ollenkaan. :)

Tässä kuvia erivärisistä hiuksista...

Mitä noihin muihin kosmetiikkoihin tulee, niin mulla suurin osa kaikista on AVONia. Mä tilaan AVONia paljon ja käytän paljon. Tällä hetkellä mulla on citymarketin shamppoota, koska en oo muistanut tilata AVONilta lisää, ja sitten tänään hoitoaine loppui avonin, ja tilalle olin valmiiksi ostanut Lidlin jotain ihme hoitoainetta, ei ollut hyvä. Oli aivan liian paksua, ei mitään järkeä siinä :D yöks!

Ja tässä ennen ja jälkeen meikin. Mulla taitaa vissiin ehkä olla liian tummaa huulipunaa, vaiko? :) Ja toi ennen meikkiä kuva on aika tyhmä, voiko sitä oikeesti näyttää noin rumalta ilman meikkiä? :D Noeikai. ;) Mut siis kyllä tuo meikki vaan muuttaa ihmistä aikalailla ettenkö sanois. :)

Huulipuna ja huulipunakynä avonin.

Avonin puuteri, meikkivoide, kaksi ripsiväriä,
kajali, puuterihelmet.

Avon molemmat.

Citymarket ja Lidl.

ostoksia. :)

Heippa. Mä ajattelin tulla kirjottaan shoppailu reissusta. Suunniteltiin jo parisen viikkoa ainakin sitten Jennin kanssa että mennään ikeaan shoppailemaan ja sitten Nummelaan myöskin. Tämän viikon keskiviikkona siis lähdettiin vähän ennen kahtatoista aamusta viemään Leevi mun vanhemmilleni hoitoon siksi aikaa, huomattavasti helpompaa oli kun ei ollut Leevi mukana. Leevillä oli hauskaa mumminsa luona pitkästä aikaa. Kesällä viimeksi (muistaakseni) käynyt mummilla ja ukilla. :) Nähtiin myös pikasesti mun pikkuveli ja Reea, annoin heille Leevin tarha foton. Ikean jälkeen me käytiin mäkkärissä syömässä, ah hyvää oli, namskis ;) Lohjaltakun mäkki pois lähti, ni pakko muualla käydä. :P Mulla meni huomattava summa ikeaan, yllätyin oikee ittekkin... En muistanut kaikista ostoksista ottanut kuvia, mutta suurimmasta osasta.. En muistanut ottaa kuvia ihan jokasesta. Nummelassa tokmannilla ja prismassa me käytiin myöskii. Sitten haettiin Leevi ja tultiin kotio, Jenni tuli meille yöksi. Oli hauskaa. ^_^

Tässä niitä ikean ostoksia, jotka kuvasin...

Leevin seinälle kuu yövalo! 

Tommoonen ihana valokuva kehus systeemi + mustia valokuvakehyksiä.

Kauha, pullasuti, kauha, haarukka,-veitsi,- ja lusikka leeville, ja pikkulusikoita tokmannilta.

Rahapuu <3

Leevin sänkyyn kumilanka lakana, pakastus pusseja,
tommonen joulunauha systeemi. DVD ostettu tokmannilta! :)

Vanilian ja mansikan tuoksuiset kynttilät...

Prismasta ja tokmannilta ostetut, jotka kuvasin...

Korvakuume mittari.

Oliko tää tämmönen mielenkiintoinen postaus? :)

Alla vielä kuvia eiliseltä kun käytiin vähän valokuvailemassa :)
Ja ostin cittarista ihan huippu söpön palapelin.... <3

Kuulumisia...

Mitä meille kuuluu? :)

Meille kuuluu ihan hyvää, tässä just on syysloma menossa, ja meinaan kuolla tylsyyteen jo nyt. :) Ihanaa se on tuon poitsun kanssa olla, mutta silti kaipaan taas niitä työkavereita ihan hirveesti. :( Syksy on tullut, ja pakkasia myöskin aamuisin on ollut töihin mentäessä. Pyörän kanssa ei sentään oo vielä liukasta ollut kulkea, ehkäpä me sekin kohta talviunille laitetaan. Me ootellaan Leevin kanssa jo kauheen paljon että tulisi lunta, on ihanaa nähdä kun toinen oottaa hirveesti lumen tuloa, että pääsee kukkulalle laskemaan mäkeä ja tekemään lumienkeleitä. <3

Tässä vielä muutamia kuvia tältä syksyltä. Ollaan ystäväni Miian kanssa pidetty taas enemmän yhteyttä kun ennen. Ihana Eppu ja Miia. <3 Eppu tahtoi että otan Leevistä ja hänestä kuvia ja hänestä muutaman yksin kuvan myös, ihana linssilude. :) 

Ja meillä oli meidän talon kesken rapujuhlat, mun serkku poikaystävänsä kanssa tuli vahtii Leeviä yöksi, tuli Riikkaakin moikattua pikaisesti sinä iltana, kun toi mulle tabletin ja toppatakin, Leeville toppahaalarin. Haluutteko että esittelen eripostauksessa toppavaatteet Leevin? :) Oli pikkasen hauska ilta ukkojen kanssa, mä tykkäsin kyllä!! KIITOS VIELÄ ÄIJÄT! Ja ne ravut, ei ne vaan oo mun juttuni, ei maistunut hyvältä, nöy nöy... Mut pää oli senki edestä sit aamulla kipiä, auts! :)

Halloween tulossa, ja siitä erikseen tulossa sitten postausta... ;) Suunnitteilla on halloween sisarusten kesken + tietysti Reea rakkaani <3 ;)

Meillä on myös ollut päiväkodin tuttu sadonkorjuu juhlat. Mä sain töistä vapaa päivän näitä varten ja olin mielissäni, olen ollut jokasena Leevin päiväkoti vuotena näissä juhlissa ja halusin taas osallistua, tietysti. Hauskaa meillä taas oli. :)

Tossa syyskuun lopussa me juhlittiin ihanaa Janettea. Janette täytti jo hurjan yhden vuoden, tuntuu niin kauheen nopealta, justhan sain ilmoituksen että on tyttö syntynyt ja nyt mennyt jo siitä vuosi, uskomatonta!!! :) <3 Me ostettiin Leevin kanssa ihana pöllö mekko ja pöllöbody, villasukat ja lapaset annettiin ja kortti. <3 Muistaakseni ei muuta.

Mitäs teidän syksyyn? :)

Mikael ja Leevi :)