Mää en voinut pidättää mun kyyneleitäni kun avasin tänä aamuna facebookin. Oli kamuilta niin ihania kuvia äitienpäivälahjoista ja lapsista, mä vaan herkistyin niin paljon. <3 On se vaan niin ihanaa olla äiti <3
Äitienpäivä on päivä jolloin juhlitaan äitejä ja mummeja. <3 Isänpäivä on semmonen päivä jolloin mulla on hieman paha olla, vaikkei siinä päivässä mitään vikaa olekkaan, tärkeä päivä se on kaikille ukeille, vaareille, papoille ja Iseille. Mutta mulle se on jo neljän vuoden ajan ollut jotenkin vaikea päivä. :( Leevin takia tottakai. Omaa isääni ja toista vaaria aina onnittelen kortilla, ja enkeli-vaaria onnittelen kyynelten ja kynttilän kanssa. <3 :*
Ihanaa ja Aurinkoista äitienpäivää jokaiselle äidille, erityisesti jotka sitä viettävät ihan ensimmäistä kertaa! <3
Äitiys on jotain mitä ei voi sanoilla sanoa, jotain ainutlaatuista. Ostin itselleni Mother kaulakorun, jota kannan kaikella rakkaudella ja ylpeydellä, olenhan ollut äiti jo huikeet 4vuotta! Ja Leevin tekemät täydelliset lahjat päiväkodissa! Oli ihana herätys kun Leevi tuli "äitiiiii herää nytten, minulla on sinulle lahja!!" Kyneleet tuli, tottakai. <3 Mikä olisikaan parempi herätys, kuin tuommonen ja oman pikku-murun herätys? :)
Muistan sen päivän kun plussasin Hannen luona.
Muistan sen päivän kun sain tuntea pienet potkut.
Muistan sen päivän kun sain pienen vauvan syliini ensikertaa.
Muistan kun ensiaskeleet Hajalassa näin.
Muistan sen ensimmäisen pienen hymyn vauvani kasvoilla.
Muistan sen kun ensimmäistä kertaa sanoi "Äiti".
Muistan myös kuinka mua epäiltiin ja musta oltiin huolissaan.
Muistan ensimmäisen joulumme yhdessä Mummin ja Ukin luona.
Muistan ensimmäiset syntymäpäivät,
toiset ja kolmannet.
Olen saanut elää Leevin kanssa neljä niin uskomatonta vuotta,
neljä parasta vuotta elämästäni.
Olen pelännyt asioita,
olen pelännyt Leevin menettäväni.
Kun näen sen ihanan hymyn Leevin huulilla,
niin jaksan taas jatkaa eteenpäin.
Kun kuulen sanat "äiti, minäkin rakastan sua.."
Tajuan että olen tärkeä jollekkin,
sille elämäni tärkeimmälle ihmiselle.
Äidin rakkaus on jotain uskomattoman ihanaa,
ihan parasta.
Yksin olo pienen lapsen kanssa on rankkaa ja kyynelien pitämistä,
mutta kaikesta me on päästy yli ja jatketaan aina vaan yhdessä eteenpäin.
Leevi on parasta mulle,
kukaan ei ole korvaamattomampi kuin se oma lapsi.
Mun rakkaus synty pieneen poikaani jo, kun hän oli masussa, siellä lämpimässä, pienessä mini yksiössään. Mutta se voimistui päivä päivältä, enemmän ja enemmän... Mutta se oli tosi voimakas vasta silloin kun pieni poika syntyi maailmaan, mää muistan sen päivän aina, kun sain ensikertaa pienen vauvan syliini ja ajattelin silloin että "tämä on minun, tämä on oikeasti minun, olen äiti! Tiesin että joutuisin olemaan kahdestaan pienen pojan kanssa, kun hän syntyy, tiesin että joutuisin opettamaan hänelle kaiken itte. Mä tiesin että joutuisin pientä poikaa rakastamaan yksin, ilman toista.
Olin onnellinen, olen yli yhdeksän kuukautta odottanut pienen pojan syntyvän. Petasin monta kertaa sängyn, uudelleen ja uudelleen... Netta nukkui siellä joskus, petasin taas sängyn uudelleen. Mä olin aivan järkyttävä, mä ihailin niitä pieniä 54cm vaatteita koko aika, viikkasin ja lajittelin. (onneks ei ollu niitä 50cm vaattei,ku ei koskaan mahtunu päälle...)
Äidin rakkauteen kuuluu suojeleminen kaikelta pahalta. Kuten tää kyseinen kuvakin sen kertoo. Kukapa muukaan lasta lohduttaa silloin kun hänellä on paha mieli, tai häneen sattuu. Kukaan vastuullinen äiti ei lakkaa rakastamasta lastaan, vaikka hän saattaisi kiukutella, ja olla muutenkin joskus hankala. Lapset on joskus, ihan jokainen tosi haastava, tosi raivostuttava. Lasten kuuluu saada luottaa vanhempiinsa täydellisesti, lasten täytyy saada uskaltaa puhua kaikista asioista, niin suruista kuin iloistakin.
Leevi ainaskin osaa olla hankala, siis ihan oikeesti. Usein kaupassa ollessamme Leevi saattaa suuttua jos ei saa sitä haluamaansa lelua tai niitä herkkuja. Mutta ihan aina ei saa kaikkea mitä tahtoo, ja periksi en oo antanut, joskus oon antanut periksi, mutta harvemmin kuitenkin. Tää on juuri se syy, miksi me otetaan aina isot kärryt tai autokärryt, eikä pikkukärryjä. Mä en ala tappelemaan Leevin kaa siitä että käveleekö hän vai ei, koska vaihtoehtoja ei ole. Jossain pikku siwassa voidaan ottaa pikkukärryt, mutta se on asia erikseen.

Äidin täytyy antaa lapselle sitä äidin läsnäoloa, mutta lahjojakin saa antaa ja pitääkin antaa, mutta ei liikaa lahjoja, muuten lapsi tottuu siihen ainaiseen "lahjomiseen". Täytyy yhdessä osata nauraa. Nauraa kaikelle yhdessä. Me Leevinkaa usein nauretaan toisillemme, ja kuulen usein "äiti, sinä olet hölmö." :D Täytyy myös osata, sanoa joskus lapselle ei, vaikka se tekisi kuinka tiukkaa ja kipeetä. Lasta ei saa koskaan, ei ikinä lyödä. Kuria täytyy olla, mutta rajansa kurillakin. Rajat, ne on rakkautta. Lasta täytyy myöskin osata ymmärtää ja pyytää anteeksi. Täytyy opettaa lapselle että jos tehdään typerästi, pyydetään anteeksi.
Koskaan ei saa arvostella lapsen ystäviä, tai kumppania. Kun aikuisiällä lapsi muuttaa kotoonta omillensa, lapsen täytyy tietää että aina on se koti johon tulla takaisin jos vain tarvii, äitiin tulee saada luottaa!
Mulle on monesti sanottu, että sillonkun kerron Leeville hänen isästään, niin en saa valehdella asioista, en saa haukkua missään nimessä häntä Leeville. Eikä mulla oo aikomustakaan haukkua, miksi niin ees tekisin? Olen katkera, olen sitä ikuisesti, mutta siltikin... Totuuden tuo poika ansaitsee kyllä kuulla joskus... :)
Toi poika on mulle kaikki kaikessa, ihan täydellinen kultamussukka. <3 Kukaan ei koskaan mee Leevin edelle, ei koskaan. Ei edes yksikään mies.
Tänään taikka huomenna tulossa Leevin 4-v juhlista postaus!
Missähän sut tehtiin?
Tähtien tuolla puolella
muovailtiin huolella
Ethän sä ikinä
kadota tuota katsetta?
Mitähän sä vielä kantaa voit
korkealla kun noin sä soit
Ei mitään tuu niin painavaa
et se sinut musertaa
Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan
Keskellä ihmettä
Sen tajuu vasta jälkeenpäin
Taidat aavistaa jo sen
Yksin täytyy jokaisen
polku mennä pimeään
että pystyy elämään
Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan
Sä saatat selvitä
vähin vammoin matkalla
Ystäväsi huolehtii
kun askelees on hatarat
Elämässä pitää kii
jos sen päältä putoat
Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan.
Äiti Rakastaa Sua Nyt ja Aina <3
<3 Heidi