29.12.2018

Mä en tiedä...

...Pitäiskö mun itkeä vaiko nauraa.



Meillä oli Leevin koulukuraattorin, perhetyöntekijän sekä opettajan kanssa palaveri. Myöskin Koulun erityisopettaja kävi näyttäytymässä palaverissa.

Me käytiin palaverissa läpi Leevin koulunkäyntiä ja muuta asioita. Leevi on levoton tunneilla, konttailee pitkin luokkaa, ei keskity, höpöttelee, häiritsee muita tunnilla. Nyt Leevi tulee saamaan jonkun opiskelia harjottelian helmikuussa vierelleen joillain tunneilla, katsotaan onko siitä apua, jos on, harkitaan omaa henkilökohtaista avustajaa. Opettaja oli sitä mieltä että se auttaa huomattavasti kun opettaja istuu tunnilla vieressä, hetikun opettajaa tarvitsee muualla, Leevi lähtee vaeltelemaan, konttaamaan, puhuu hölmöjä, rummuttaa kynillä/sormilla. Leevi alkaa käymään ensi viikosta lähtien jollakin venny tunnilla, en muista mikä systeemi se oli, mutta kuulemma vois olla hyvä Leeville. Myöskin alkaa kuraattorin käynnit 2x viikossa Leevillä, uusi palaveri meillä on helmikuussa.
Leevillä on peilin kanssa "ongelma", Leevi kun näkee jossain peilin, oli se sitten iso tai pieni, kaupassa tai kylässä, ihan missä tahansa, se menee irvistelee, steppaa, ja heiluu kun mikäkin pönttö. Se saattaa kestää jopa tunnin, ylikin kerrallaan. Joo, mäkin tanssin peilin edessä, mutta toi Leevin touhu ei ole  mitään normaalia peilin edessä tanssimista.

Kuraattori kysyi multa että onko Leeviä koskaan tutkittu, ja ihmetteli kun sanoin että ei ole koskaan, neuvolassa sanottiin että se on vain perus uhmaa. Joten, jos nyt sitten saisi tätäKIN asiaa eteenpäin vähän. Meillä on uusi palaveri heti tuossa 7.1.2019 onneksi. Ensin piti olla helmikuussa vasta, mutta mun pyynnöstä aikaistettiin sitä, kirjotin opettajalle sekä perhetyöntekijälle viestin. Kirjotin että alan itse olemaan tosi loppu tohon Leevin ongelmaan. Mun kirjoittama viesti meni näin: Moikka! Me tuossa illalla Leevin kanssa jutusteltiin tämän päivän wilma merkinnöistä ja muistakin merkinnöistä. Leevi alkoi itkemään ja sano ettei voi sille mitään. Ku ei vaan jaksa istuu paikallaan niin kauaa, et miksi kaikki on vihasia hänelle ja jankuttaa koko aika tota samaa asiaa. Kysyin sitten että onko matikan ryhmäsä helpompi olla kun omassa, sanoi että on paljon parempi, koska on niin vähän lapsia. Leevi kertoi myöskin olleensa luokan ulkopuolella ainakin kerran tehneensä tehtäviä, joka sujui kuulemma hyvin? Yritin selittää Leeville ettei kukaan hänelle ole vihainen, vaan ehkä huolissaan. Mutta ei oikein tainnut ymmärtää. Jankutti vai ettei jaksa keskittyä paikallaan eikä pysty keskittyä. Kerroin Leeville myöskin, että vaikka tuntuisi että äiti olisi vihainen joskus tästä asiasta, asia ei niin ole vaan äiti on huolissaan. Poika kysyi, rakastanko häntä vielä... Mun suurin toive Leevin kannalta on että hän pääsisi pienryhmään kokonaan. Olisi helpompaa kaikkien kannalta, etenkin Leevin kannalta. Leevillekkin on varmasti tämä erittäin raskasta. 

Tommosta me pojan kanssa puhuttiin. Itse olen aivan loppu tähän tilanteeseen, tuntuu oikeasti pojan takia niin pahalta. Mä näen pojassani itseni. Tiedän ettei se ole helppoa olla "tuommoinen". Mullahan oli vaihtoehdot sillon kun ite olin ekalla luokalla, vanhemmat saivat päättää jäänkö luokalle vaiko siirrynkö erityisluokalle, ja olen ikuisesti ehkä vanhemmilleni kiitollinen tuosta että päättivät mut laittaa erityisluokalle. Se oli HUOMATTAVASTI helpompaa ja parempaa mulle, vaikka mun kokeet ei mennytkään niinkuin olisin toivonut, mutta peruskoulun läpi pääsin just ja just. Se riitti mulle. Opiskelut eivät mulle ole nyt ajankohtaista enään, koska olen pelkuri. Mutta se ettei mua ja poikaa tunnuta otettava todesta, on raskasta. Poika kärsii tuosta, luokkakaverit kärsii. Mä itken tätä kirjoittaessa, ai kamala mulla on paha ahdistus taas sisälläni kun tätä mietin. 
Multa usein on kysytty, onko Leevillä add:ta, ad-hd:ta ja mitä näitä muita onkaan olemassa, mutta MISTÄ MINÄ tiedän kun ei suostuta tutkimaan? Mutta nyt mä kyllä aijon itse soittaa johonkin mistä saadaan apua, jos ei kuraattorista ja sossuista ole mitään apua. Leevillä on matematiikan pienryhmä, siellä helpompi pojan sanojen mukaan on olla. Sieltä tulee positiivista palautetta, ja nyt pari vk sitten kotiin tuonut kokeen, pisteitä oli 29/30! <3

Mä tahtoisin kuulla teidän kokemuksia kyseisistä vaikeuksista. <3 :)




 Mä kerron teille nytten "stooritimen" mun puhelimen kohtalosta.. :( Mua raivostuttaa, itkettää, harmittaa vieläkin! Tämä tapahtui 15.12 vähän ennen puolta yötä.

Tulin ystävältäni kotio vähän ennen puoltayötä. Meidän pihalla oli nuori kundi, ihan sekasin kuin seinäkello, pyysi multa puhelinta lainaksi, jottai saisi soitettua äidilleen, että heittäisi avaimen hänelle, kyseinen äiti ei siis todellisuudessa asunut meidän talossa, en tiennyt sitä siinä vaiheessa, koska en tajunnut siinä kohti juuri kenen poika kyseessä. Lainasin hänelle puhelintani siinä sitten, koska olenhan nössö. Hän soitti kaksi kertaa, toisella kerralla sai hirveän raivarin, paiskasi mun puhelimen aivan täysillä päin asfalttia. Sitten otti mua olkapäästä ja sanoi "sori" ja lähti menee. Ja nyt se on sitten tuonnäköinen puhelin, eli ihan hajalla koko kapistus.. Mä menin aivan paniikkiin, muutama naapuri parvekkeella oli "todistaja" tähän asialle. Siitä sitten keräsin puhelimeni palaset, mitkä siinä pimeessä näin, sim kortti oli onneksi kiinni puhelimessa, muistikortti ei. Mä paniikissa vein pyörän kellariin, menin naapuriin, tiesin hänen olevan hereillä vielä siihen aikaan, uskalsin mennä ovelle koputtelemaan... Hän oli aika järkyttynyt tapahtuneesta, siinä hänen luona jonkin aikaa juteltiin ja sit pelko perseessä kotiin lähdin. Kaikki mulle jankuttanu tässä nyt et MITÄS annoit puhelimen.. Tää kundi oli kyl siin kunnossa että jos en ois antanut, olisin siinä kunnossa ettei mua tunnistais varmasti enään. Tein seuraavana päivänä rikosilmoituksen kera nimen ja hajonneen puhelimen kuvan. Saapi nähä koska rikospoliisista kuuluu jotain... vai kuuluuko mitään. :(

Mä sain joululahjaksi vanhemmiltani s-ryhmän lahjakortin, ja ostin sit sillä uuden puhelimen. Mulle puhelimen ei tarvii olla se kaikista kallein iphone, mulle riittää että se on ihan hyvä, hyvä kamera, voi soittaa ja saa tiettyjä sovelluksia. Joten mä päädyin ostamaan Huawei honor 7a puhelimen, maksoi 139€, tähän mennessä on ollut ainakin ihan hyvä, sain jopa wilman tähän, edelliseen en saanut.



Mitä teille kuuluu? Miten joulun vietitte, miten aijotte uuden vuoden viettää? Me vietetää Leevin kanssa tänä vuonna uusivuosi mun rakkaiden kummityttöjen kanssa, eli meille tulee yökyläilemään kolme tyttöä. <3 
Leevi sanoi että jos ostan raketteja, hän on tabletin ja korvasuojainten kanssa huoneessaan, ovi kiinni. :( Noh, ei äiti osta raketteja, ostin sädetikkuja! :) <3 Leevi ei kestä kovia ääniä siis, ja uusi vuosi on hänelle kuin painajainen, onneksi se päivä on vain kerran vuodessa. :)

24.12.2018

Kaksplussan blogiverkoston joulukalenteri: Jouluaatto & jouluperinteet

Heipparallaa ja oikein hyvää ja rauhallista joulua joka ikiselle ihmiselle. <3

Minun blogi on tämän blogiverkoston viimeinen blogi postaus, joka kirjoittaa joulukalenteri luukkunsa.
Tule siis mukaan seuraamaan Kaksplussan blogiverkoston omaa joulukalenteria, joka johdattaa sinut ja perheesi jouluiseen tunnelmaan. Joka päivä joulukuussa on auennut uusi joulukalenteriluukku, jossakin luukussa on leivottu ihania jouluherkkuja, jossakin fiilistellään joulua tai annettu parhaat niksit jouluaskarteluihin ja paljon muuta! Tehdään tästä yhdessä ihana joulu!

Oletteko jo käyneet lukemassa muut kaksplussan blogiverkoston joulukalenteri luukut? Jos et, kannattaa käydä lukemassa! Tosissaan, tämä minun luukkuni on tämän kertaisen joulukalenterin viimeinen luukku.

Sillon kun mä vielä olin parisuhteessa, joulut mä vietin hänen vanhempien luona, sitten meille tuli ero ja mä aloin olemaan mun perheeni luona joulusin. Meidän joulut ovat olleet aina ihan rentoja ja perinteisiä, joka vuosi samalla tavalla. Mitäpä niitä tuttuja juttuja muuttamaankaan, jos se tuntuu hyvältä just niin.

Me taas perinteisesti tultiin mun vanhempien luokse yöksi jo eilen sunnuntai iltapäivällä, jotta ollaan valmiina sitten täällä aatto aamuna. Mummila reissu alkoi joulukuusen koristelulla tottakai, Leevi pääsi koristelemaan joulukuusta mummin kanssa, no kyllä mäkin muutaman pallon laitoin kuusen oksille. Käytiin mun kahden veljen kanssa kaupassa vielä siinä alkuillasta, mun piti käydä hakemassa apteekista astma lääkettä, mutta en todellakaan jäänyt sinne jonottamaan, mä otin jonotus numero lapun 180 ja menossa oli numero 160, joten ei kyl ollut aikaa jäädä sinne istumaan ja oottelemaan.

Leevi sai kaksi joululahjaa avata etukäteen, koska olivat ihan liian isoja raahata mukaan mummille ja ukille, joten paketeista paljastui.....






Tottakai tuommoinen jättisuuri dinosaurus, tuo ehkä oli se kaikista toivotuin joululahja mitä poika toivoi tänä vuonna. Heti kun tuon näki city-marketissa alkoi kinuaminen että tuon hän haluaa, pakko saada. Itse en sitä ostanut, vaan saatiin se ihanalta Lohjalais naiselta facebookin kautta. Hän kysyi mikä on pojan suurin toive, ja kerroin tuon sitten ja toive toteutui. Hän toi sen mulle töihin, enkä vaan voinut kuvitella miten iso se olikaan, vaikka olin kaupassa sen pehmon nähnyt jo. Hyvä että se mahtui työkaverin auton takapenkille. :D 

Ja toisen lahjan Leevi sai myöskin avata, josta paljastui ryhmä hau rekka, myöskin oli odotettu lahja, sen ostin käytettynä fb kirppikseltä. :) Kotiin unohtui yksi lahja, minkä Leevi sai kummitätinsä perheeltä, josta paljastuu mun tietojeni mukaan ryhmä hau vahtitorni. Kyllä, mun 7vuotias poika tykkää vielä leluista ja varsinkin ryhmä hausta. :)
 


Mä heräsin tänään ennen Leeviä, whaaaat... Tädin murunen oli saapunut myöskin mummin ja ukin luokse. <3 Pienen prinsessan kanssa alettiin syömään riisipuuroa kera kanelin, Leeville ei kelvannut yllättäen, kun heräsi. Siitä sitten jonkin ajan päästä me lähdettiin vakio reissulle, eli kohti meidän mummia ja vaaria. Mä kävin samalla muistamassa hautausmaalla mun rakasta edes mennyttä ystävääni hautausmaalla. Oli ihanan hiljaista hautausmaalla. <3
Takaisin tultaessa me hengailtiin, autettiin äitiä laittamaan pöydän kuntoon, Leevi meni nukkumaa päiväunia, Leevi söi herättyään unilta. Ruuan jälkeen siinä sitten otettiin rennosti hetki, jolloin kaikki muut lähtivät käymään hautausmaalla muistamassa rakkaita ihmisiä, itse jäin hengähtämään siksi aikaa, en jaksanut lähteä sinne ihmis paljouteen, äiti vei kynttilät mun puolestani. Otin vähän unta siiä odotellessa, sitten he tulivatkin ja alettiin jakamaan joululahjoja. Leevi toimi tänäkin vuonna meidän tonttuna joka jakoi lahjat. Nyt Leevi on oppinut hieman lukemaan, joten Leevi luki mitä paketeissa luki ja jakoi lahjat. <3 Hyvinhä se sujui kyllä, vaikka lukeminen ei olekkaan vielä täydellistä. :)







Leevi luki paketeista nimiä ja sitten
jakoi kaikki lahjat <3


Tässä on Leevin saamia lahjoja tänään täällä mummilassa. Kotona tosissaan on se vahtitorni vielä.  Tuli taikahiekkaa, pikkulegoja muutama paketti, yöpuku, housut, pyyhe, palapeli, playstation 3 peli ja muuta vielä. Myöskin Leevi sai enolta/kummisedältä sekä Reealta stigan, oli kyllä ihan huippua. Oli pakko heti päästä kokeilemaan sitä ulos. <3







Äitikin oli ollut kiltti tyttö taas... <3  Ihanaa palapelejä lisää!! <3 Lahjakortti s-ryhmään vanhemmilta tuli. Sain toiselta parhaalta ystävältäni Suskilta ja hänen mieheltä aivan ihanan kaulakorun. Tulee kyllä ihan samantien se käyttöön. <3 Kiiiiiiitos ihanat <3 <3 Kuvaa nyt en onnistunut hyvää saamaan, mutta semmonen ihana enkeli riipus. Ja suklaata tottakai, sitä ei koskaan voi olla liikaa!!! Tuo leffalippu tosin on kyllä Leevin. :)









Tämmönen jouluaatto meillä oli tällä(kin) kertaa. Meillä on aina ollut noi samat perinteet joulusin. Aamupuuro, rennosti, mummilla käynti, rennosti, ruokaa, rennosti, hautausmaa, lahjat. <3 Eipä siinä sen kummempaa. :) 

Mimmosia lahjoja te ootte saaneet, kenelle te ostitte lahjat?

Hyvää ja rauhallista joulua vielä kerran kaikille kaksplussan lukijoille sekä kaikille muillekkin! <3 Ensi vuonna taas joulukalenteria tulemaan..

Luukku 22 , Luukku 23 tuossa on kaksi edellistä joulukalenteri luukkua, käykäähän lukemassa!



3.12.2018

Kaksplussan blogiverkoston joulukalenteri 2018


Tänäkin vuonna meillä ihanien blogikollegoiden kanssa tämä perinteinen joulukaleneteri, joka päivä jouluaattoon saakka joku meistä kirjoittaa yhden luukun blogiinsa. Tule siis mukaan seuraamaan KaksPlussan blogiverkoston omaa joulukalenteria, joka johdattaa sinut ja perheesi jouluiseen tunnelmaan! <3 Itsehän kirjoitan postauksen ihan viimeisenä, eli meidän jouluaatosta ja perinteistä. 
Tervetuloa mukaan lukemaan joulukalenterien luukkuja. 

Nythän on jo joulukuun kolmas päivä, joten tämä tarkoittaa sitä että luukkuja on tullut jo kolme. Laitan tähän kaksi ensimmäistä luukkua, ja pääsette katsomaan!
Luukku 1 * * Luukku 2 *