Moikkamoi, maaliskuu on alkanut ja on jo yli puolen välinkin, kohta on huhtikuu ja sitten alkaakin allergia lääkkeiden syönti.
Mä kävin sen mun ammatinvalintapsykologin luona juttelemassa, kuulemassa tuloksia mun neuropsykologin käynnin testeistä, tuli ihan semmonen olo että "tyhmä kuin saapas..." mutta eikai nyt sentään.
Lapun minkä sain sieltä, lukee näin:
" On peruskoulun ensimmäisen luokan käynyt normaalisti. Toisella luokalla vaihtoehtoina oli luokalle jääminen tai siirto mukautettuun opetukseen, johon sitten siirtyikin. Lukihäiriö todettu jossain vaiheessa peruskouluaikaa. Yläasteella ollut vaikea selviytyä tenttitilanteissa, joita alkoi lopulta tehdä avustajan kanssa. Kaikki aineet mukautettuja mutta silti opinnoissa huomattavia vaikeuksia. Läksyt teki ja kokeisiin luki tunnollisesti, mutta lukemansa asiat katosivat mielestä koepaperin eteen saatuaan. Ala-asteella vielä selvisi kokeista normaalisti. Ylä-asteella joutunut myös kiusatuksi erityisluokkastatuksesta johtuen. Sanoo olleensa aina arka ja herkkä, jonka vuoksi kiusaaminen kuormittanut vahvasti. Ei myöskään kyennyt ilmaisemaan itseään yleisön edessä esim. luokkatilanteissa. Edelleen saa ahdistusoireita suuremmissa ihmisjoukoissa, ajoin kaupoissakin, taustalle mainitsee alemmuuden tuntemuksia yms. Esiintymis tilanteissa menee hyvin herkästi lukkoon ahdistusoireiden vuoksi. Koulutilanteisiinkin jäänyt negatiivinen ja ahdistava leima, ei oikein luota itseensä oppijana. Masennus todettu pari vuotta sitten, johon lääkitys. Psykiatrian poliklinikalle ollut hoitosuhde aiemmin, mutta ajankohtaisesti hoitosuhde terveyskeskukseen, jonka kokee riittäväksi. Kokee oppimistilanteisiin liittyvän ahdistusherkkyyden kuitenkin rajoitteeksi, johon kaipaisi tukea. Erityisesti näyttötilanteet ahdistavat, joihin myös kaipaa tukitoimia. Uudet ihmiset jännittävät alkuun, mutta siitä yli päästessä toimii normaalisti sosiaalisissa tilanteissa.
Esikoinen syntynyt -11 toukokuussa, jonka myötä jäi kotiin pariksi vuodeksi. Viimeiset vuodet ollut kuntouttavassa työtoiminnassa alkuun siivoustyössä, nykyisin enemmän käsitöitä. On viihtynyt hyvin, kokee sopeutuneensa työyhteisöön hyvin. Vapaa-ajastaan sanoo ettei lukuharrastusta juurikaan ole, kirjoja ei ole paljon lukenut, joskus lehtiä lukee. Blogin kirjoittaminen harrastuksena. Kirjoitusvirheitä tulee paljon ajoittain, kirjallinen ilmaisu on kuitenkin parempaa silloin kun se tulee omasta päästä. Jos pitää lukemaansa tuottaa uudelleen, on se vaikeaa.
Tutkimustilanteessa asiakas on asiallinen, hyvin koopervoiva. Mielialaltaan lähinnä neutraali, masennusasteikolla rengasti ison masennus pistemäärän. Testitilanteessa rauhalliseen tyyliin toimiva mutta ajoittain selvästi kongitiivisesti lukkiutuva tilannesidonnaiseen ahdistusherkkyyteen kytkeytyen. Keskittyminen testitilanteen puitteissa pitkäjänteistä.
Muistisuoriutuminen jäi pääosin erittäin heikoksi. Mieleenpainamista osaltaan hankaloitti auditiivis-kielellisen työmuistikapasiteetin kapeus ja vahva häiriöherkkyys kuormitettaessa jonka myötä kuulemiensa laajempien kielellis-loogisten asiakokonaisuuksien jäsentäminen ja mieleenpainaminen erittäin heikkotasoista. Myös strategisempi kielellisen aineksen assosiatiivinen oppiminen erittäin heikkoon jäävää, jossa ei juurikaan saanut mobilisoitua oppimista tehostavia tekniikoita. Irrallisen kielellisen aineksen kertaava oppiminen verraten tehokkaampaa jääden lievästi normaalivariaatiosta. Visuaalisen aineksen assosiatiivinen oppiminen kielellistä tehokkaampaa yltäen normaalivariaation tuntumaan. Ajallinen viive ei muistisuoritusta merkittävästi heikentänyt.
Esille laaja-alainen oppimisvaikeus kielellisii vaikeuksiin painottuen, kongitiivinen kokonaistaso selvästi alle keskimääräisen. Kielelliset valmiudet kuvautuivat kokonaisuudessaan erittäin heikkoon jäävinä; puutteita kielellisessä abstrahoinnissa ja käsitteenmuodostuksessa, sanasujuvuudessa, sanavarasto erittäin niukka. Kielellisessä perusprosessoinnissa fonologisen erottelun tehottomuutta, johon kytkeytyen teknisen lukemisen hitautta. Lisäksi auditiivis-kielellisen työmuistiprosessoinnin puutteita (kapasiteetin kapeus, vahva häiriöherkkyys). Osin kytkeytyen kielellinen muistisuoriutuminen erittäin heikkoon jäävä mieleenpainamisen ja strategisemman uuden oppimisen osalta, laajempien asiakokonaisuuksien jäsentäminen/mieleenpainaminen työlästä, ymmärtävä lukeminen niin ikään erityisvaikeustasoa. Vahvuudet visuaalisointiin pohjaavissa hahmotus- ja päättelytoiminnoissa kokonaistason yltäessä vähän alle keskitasoon, visuokonsruktiivinen perushahmotus hyvätasoista, visuomotorinen koordinaatio normaalitasoista, myös visuaalinen muistisuoriutuminen normaalivariaation tuntumassa. Vaikeutta lähinnä visuoloogisessa päättelyssä kytkeytyen yleisempään loogisen ajattelun harjaantumattomuuteen näyttäytyen myös aritmeettisen soveltavan päättelyn alueella, joss suoritus selvästi ale keskimääräinen. Puutteita jo peruslaskuperiaatteiden tasolla. Toiminnan yleispiirteinä kompleksisemman tarkkaavuuden säätelyn työläyttä kytkeytyen osaltaan työmuistirajoitteisiin, etenkin tarkkaavuuden jakaminen ja kahden asia rinnakkainen prosessointi korostuneen hidasta. Laatupiirteeä myös suoritustilanteisiin kytkeytyvään ahdistusherkkyyteen liittyvää kognitiivistä salpautuvuutta vaikeuttaen toiminnan ohjausta ja keskittymistä. Pääosin keskittyminen kuitenkin pitkäjänteistä, prosessointinopeus normaalitasoinen.
Kyseessä lähinnä kehityksellinen laaja-alainen oppimisvaikeus kielellisiin toimintoihin painottuen, viitteitä myöhemmästä tasonlaskusta tai suoritusmuutoksista ei esille tullut. Edellä kuvatut oppimisvaikeudet tärkeä huomioida sekä ammatinvalinnallisesti että myös ammatillisissa opinnoissa tarvittavin tukitoimin, joista keskeisimmät liittynevät luki-ongelmiin ja oppimisen hitauteen, työmuistirajoitteisiin. Mahdollinen uudellenkouluttautuminen onnistunee tehokkaimmin erityisammattikoulun tuella käytännön oppimista painottaen oppimisvaikeudet sek myös psyykkisen reagointiin mahdollisesti kytkeytyvöt rajoitteet huomioiden (keskeisesti oppimistilanteisiin kytkeytyvä ahdistuneisuus). Psyykkiseen reagointiin kytkeytyvät laatupiirteet myös hyvä huomioida mikäli tavoitteena on suorittaa kesken jääneet laitoshuoltajan opinnot."
En kirjoittanut ihan kaikkea mitä lapussa luki koska muuten tämä postaus ei loppuisi ikinä, ja ette jaksaisi lukea, mutta musta tuntuu että olen tyhmempi kuin saapas. Mutta niinhän se on, mulla on nuo ongelmat olleet aina mun elämässä mukana, ei ihan aina mutta ylä-asteelta lähtien. Mä en halua kouluun, koska pelkään. Pelkään että tulen taas kiusatuksi, ja koulun käynti loppuu sitten siihen koska olen niin arka ja hiljainen, etten halua mennä kouluun koska kiusataan. Mä korkeintaan joskus käyn mun laitoshuoltajan tutkinnon loppuun, mutta ei ole nyt ajankohtainen vielä. Mulla on vielä ainakin yksi käynti ammatinvalinta psykologille, ja siihen tulee myöskin mun pomo täältä mahistalolta, missä olen nytten jo neljättä vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa sekä mun työvoimatoimiston työntekijä.
Kyllä se ankeeta oli kun en tiennyt tai osannut perus jakolaskuja, en ymmärtänyt mitä luen. En ymmärrä ees perus asioita, englanti, ruotsi on vaikeeta mulle. Neuropsykologi kyseli multa kysymyksiä maailman menosta, enkä mä tienny, mun ois tehny mieli alkaa itkee siinä. Mä en koskaan halunut koulussa luokan edessä puhua mitään, aina ilmotin opettajalle että en muuten sitten puhu yhtään mitään luokassa, en vastaa mihinkään, koska pelkäsin, koska en osannut vastata oikein mihinkään, ja koska aristin liian paljon. Mä tein kokeet 9luokalla avustajan kanssa luokan ulkopuolella ja sillonkin ne kokeet meni miten meni. Yläasteen mä pääsin ehkä säälistä läpi, koska pääsin sen läpi. Päättötodistukseni ei ollut mikään hyvä, käytös mulla oli 9 koko yläasteen. Koskaan mä en lintsannut koulusta, kerran olin jälki istunnossa, koska lunttasin kokeessa. Muuten en ollut koskaan ikinä jälki istunnossa.
Olen monesti miettinyt, että miksi juuri mä, miksi juuri mä olen näin helkutin tyhmä päästäni? En ole koskaan siihen vastausta saanut. Nyttenkin tätä kirjottaessa saa kyyneleet silmiini, enkä vaan voi sille yhtään mitään.
Mua ahdistaa aina, kun joku mulle tulee sanomaan ja valittamaan mun yhdyssana virheistä, ja että täytyisi opettelee kirjottamaan normaalisti ja siistimmin, muttakun mä en voi sille yhtään mitää, mä en osaa, en tajua, en ymmärrä. Jotkut yhdyssanat menee, mutta kyllä niitä virheitä tulee paljon, tiedän sen itsekkin. :(
Toivottavasti Leevi ei ikinä koskaan tule saamaan näitä mun ongelmia, nytten jo kyllä vähän näyttäisi pahalta, että tulee... :/
Mun vahvuus on aina ollut tämä kirjoittaminen, mä oon tosi arka puhumaan asioista, riita tilanteissakin mä yleensä mielummin kirjeellä/viesteillä selvitin asiat kavereitten kanssa, mutta kyllä sitä nykyään jo hieman osaa kasvotusten asioista kun asioista puhua, tiettyjä asioita on mitä en puhu, on tiettyjä asioita joista vaan viestittelen ystäville ja puhun. Vaikkakin vieläkin olen arka, ujo ja erittäin herkkä kaikista asioista. Pahoitan mieleni erittäin helpolla, ja mun kaikista läheiset ihmiset sen tietää kyllä, ainakin he jotka mut oikeesti tuntee hyvin. Kotona iskä aina hölmöili ja sanoi mulle että rikon kohta näppäimistöt kaikki kun kirjotan niin nopeesti ja kovaa, osaan siis kirjoittaa vaikka silmät kiinni, osaan ulkoota :)
Kaikkia en nyt edes viitti tähän kirjottaa, koska tulee vaan paha mieli ja olo. :/
Kotona mulla on ollut kaikki aina hyvin, vanhempien kanssa tullut erittäin hyvin aina juttuun, ei olla koskaan riidelty sillee että olisin suuttunut heille verisesti jostain. Mulla on maailman ihanimmat vanhemmat ja maailman ihanimmat pikkuveljet. Ollaan aina tultu toimeen myös veljieni kanssa, toki joskus oli jotain tappeluita ja muuta riitaa, muttei ikinä mitään liian suurta.
Mä aloin seurustelee kun täytin 18v, se oli mun suurin rakkaus, se ensirakkaus. Oli maaliskuu, vuonna 2005 kun täytin 18v ja mies tuli mun 18v synttäreille yllärinä kaikille. Vanhempani tykkäsivät hänestä, sisarukseni sekä isovanhempani. Tiemme erosivat syksyllä 2009, se oli ehkä elämäni suurin järkytys, ellei läheisten kuolemia lasketa mukaan.
Silloin musta tuntui että kukaan ei ymmärtänyt mua, ei kukaan tajunnut miksi olin surullinen ja vihainen, ei kukaan ymmärtänyt. Nyt musta tuntuu että mulla on yksi ystävä joka oikeesti ymmärtää miltä musta tuntuu, muhun sattuu vieläkin ajatuskin siitä. Mutta olen jo jotenkin päässyt ylitse. Suski, ystäväni. Hän ymmärtää mua, on kuunnelut mua aina kun tarvitsen sitä. Myös paras ystäväni Riikka ymmärtää mua ja kuuntelee kun sitä tarvitsen <3 Hän vaan oli ensirakkauteni, ja en koskaan häntä pysty unohtamaan. <3
Mutta nyt tää tarina loppui taas tähän.
Hyvää tulevaa viikonloppua kaikille teille lukijat. Olisi kiva kuulla myöskin jos teillä on samoja ongelmia, joiden kanssa itse kamppailen joka ikinen päivä. <3
Kertokaa omia tarinoita, kokemuksia...
Sunnuntaina, tai manantaina tulee taas postausta, musta tulee lauantaina taas onnellinen kummitäti pienelle prinsessalle, niin postailen ristiäisistä sitten taas <3
17 kommenttia:
Mulla samoja juttuja paljon. Mulla on keskittymisvaikeuksia, lukihäiriö, joka sitten tuottaa vaikeutta kieliin tosi paljon. En siis osss juuri engaltia ja ruotsia vielä vähemmän. Mulla myös tarkkaivaisuus ja hahmotus ongelmia ja matematiikan kanssa. Et ole yksin, etkö tyhmä. Joudut vain tekemään vähän enemmän töitö saavuttaakseksi sen minkä haluat.
Täällä kanssa vissiin pikkuneidillä paljon samoja juttuja, kun äidillä. Mutta käännä sekik positiiviseksi, tiedät minkälaista se tulee olemaan, joten paras apu pojallesi on se, että ymmärrät häntä. Vaikka et niin osaisi auttaa, vaikka tulevissa läksyissä, mutta ymmärrät ja tsemppaat! Se on musta tärkeintä.
Tsemppiä!!
Muista etteivät nämä vaikeudet ja haasteet määritä sinua ihmisenä. Minä olen saanut sinusta tosi mukavan vaikutelman, kun ollaan tavattu pari kertaa. Ja se miten yksinhuoltajana pärjäät ja hoidat lapsen, se on ihailtavaa. Parempaa fiilistä!
Oppimisvaikeus ei todellakaan tarkoita sitä että olisit tyhmä! Kaikesta huolimatta pääasia onkin ettei anna periksi ja juuri niin sinä olet tehnyt kirjoittamalla tätä blogia - tämä on sinun luomasi alusta ja upea sellainen. Ja hei, millään kirjoitusvirheillä ei ole mitään merkitystä! Tsemppiä ja jatka samaan malliin 😘
Itsellänikin oppimisvaikeuksia on, ja lapsena onkin todettu dysfasia ja viime syksynä sain 16p11.2 minrodeleetio syndrooma diagnoosin.
Blogisi on aivan ihana ja kirjoitusvirheillä ei ole mitään väliä, kun niitä tulee itsellenikin.
Sä oot hyvä just sellaisena kun oot! Mullakin oppimisvaikeutta matematiikan osalta, enkä osaa kertotauluja ulkoo, mutta kaikkeen uuden oppimiseen on keinot ja sä varmasti löydät omat juttusi siihen. Rohkeasti vaan uuteen kouluun, mistäs sitä tietää jos siellä tapaat uusia ihmisiä, jotka on yhtä ujoja ja arkoja kun sä, ja näin löydät uusia ystäviä :) tsemppiä kaikkeen!
Ei se ole tyhmyyttä, jos on oppimisvaikeutta. Sulla on mahdollisuus tehdä mitä vaan, kunhan uskot itseesi :) koulussakin on ok olla pihalla ja hukassa, oppimaanhan sinne mennään! Tsemppiä sulle ja ole armollinen itsellesi. Vaikutat hienolta ihmiseltä, ja se on se, mikä oikeasti merkkaa, ei se mitä osaat tai et osaa :)<3
Apua kiitos kommenteista kaikille <3
Jokainen oppii muutenkin eri tavoin. Minulla on erilaisia apuvälineitä oppimisessa vaikka minulla ei testien mukaan ole mitään oppimisvaikeuksia. Erityisryhmissä, joissa olen ollut töissä näkyy vahvasti se, että erityinen lapsi ei tarkoita tyhmää vaan voi olla erittäin älykäs.
Tyhmä, on sano jo itsessään mikä on tyhmä. Se ei kuvaa lainkaan sinua tuon perusteella mitä sain lukea. Oppimisvaikeudet on ihan jotain muuta. Sinä olet fiksu, koska osaat purkaa ajatukset ja rohkea, koska uskallat asioista puhua. Miten olisi kevään kunniaksi kokeilla uutta sanaa rohkelikko ;) Iloista kevään odotusta! :) Ja mitä yhdyssanoihin tulee, kuka niitä ikinä oppii :D
Oppimisvaikeudet eivät ole sama asia kuin tyhmyys, muista se aina äläkä anna kenenkään sinulle muuta väittää.
Hieno ja rohkea kirjoitus sinulta.
Oot rohkea kun kirjoitat tällaisista asioista. Mulla kanssa lähipiirissä samaa, joten voin jollain tasolla ymmärtää. Muista että oppimisvaikeus ei mitenkään vaikuta siihen millainen olet ihmisenä <3
Höpö höpö. Tyhmä sä et ole.
Hieman armollisempi itsellesi sä tosin voisit olla <3
Rohkea kirjoitus. <3
Heips. Rohkea kirjoitus �� Minulla myös paljon samanlaisia ongelmia oppimisen kanssa kuin sinullakin. Ei se meistä tee tyhmiä, vaatii vaan hurjan paljon enemmän työtä kuin niillä jotka oppivat asiat helposti.
Tsemppiä kevääseen �� Kyllä se oma paikka varmasti löytyy.
Ja Onneksi nykypäivänä on hyvät tukitoimet lastemme oppimisen tueksi. Ihan erilailla ku sillon kun me ollaan oltu ala ja yläkoululaisia.
Hei apua mitä ihania kommentteja on tullu. Kiitos kaikille ihan suunnattoman paljon :) <3 Ja kiitos Hanna naapuri ;)
Hei apua mitä ihania kommentteja on tullu. Kiitos kaikille ihan suunnattoman paljon :) <3 Ja kiitos Hanna naapuri ;)
Älykkyyttä ja viisauttakin on niin paljon erilaista, että me kaikki loistetaan kyllä jollakin alueella varmasti. Mä ainakin ottaisin niistä esimerkiksi tunneälyn ennemmin kuin kirjaviisauden. :)
Rohkea teksti. Äläkä murehdi sun pojan puolesta. Hänellä on sut ymmärtämässä ja tukemassa, jos jotain vaikeuksia ilmenee. <3
Lähetä kommentti