Niitä näitä

Viikko sitten perjantaina olis tehny mieli jäädä kotiin nukkumaan, mulla kädet tärisee ja niin paha olo. Sivuoireet alkanu tulemaan mun uudesta lääkkeestäni. Töissä mä söin banaania ja käsi vaan tärisi. Semmosia pahan olon aaltoja tulee ja huimaa kovin. Kun tulin kotiin töistä, istuin naapureitten kanssa ulkona, menin sisälle ja tulin ulos yksin takaisin istumaan. Miettien asioita ja ajattelin. Yhtäkkiä huomasin ja tajusin kuinka kyyneleet valuivat pitkin mun poskia. Mä vaan itkin ja itkin, en tiedä mikä oikein oli. Istuin hiljaa ja kuuntelin kuinka vesipisarat tippuivat ränniä pitkin ja itkin. Ulko ovi avautuu, naapuri tuli ja kysyi että mikä on hätänä, "ei tässä mikään, vähän ajatukset hyppii" vastasin hänelle ja lähdin kävelee kohti päiväkotia :( 

Niinan kuolemasta tulee 13.3 1 vuosi, vaarin kuolemasta tulee 19.3 14 vuotta, luokkakaverini Villen kuolemasta tulee 12.3 13 vuotta, miten kaikki onkaan maaliskuussa ja niin lähekkäin vielä. Ikävä on edelleen ihan järjetön kaikkia. <3 Saa käydä tiuhaan tahtiin maaliskuussa hautausmaalla sytyttelemässä rakkaille kynttilöitä. 

Kuvan ottanut Elsa :)

Mä juhlin perjantaina mun synttäreitäni ystävieni kanssa, mutta niistä lisää seuraavassa postauksessa. Nyt vaan halusin tulla kirjottamaan tämän asian teille ja sitten toisen asian, kävin äsken kattomassa kaksplussan facebook sivuja kun huomasin että on jaettu kaksi mun postausta siellä, ja mulle tullu ihan uskomattomat katsoja luvut, en voi vaan käsittää. Mulle se 2000 ja 7000 katsojaa on ihan huikea määrä, teille se voi olla pieni luku! :) En vaan voi uskoo sitä todeksi!! :)

Palaamisiin :)

<3 Heiduska