Tissi postaus oli aika suosittua kamaa, sain paljon kommentteja facebookin kautta. Enimmäkseen positiivistä kylläkin, muutama negatiivinen joukossa. :) Mutta siis, tarkoitus oli tuoda oma mielipide esille sen avulla, ja jollakin ei vaan huumorintaju riitä tämmösten ymmärtämiseen. :D Ei voi mitään. Unohdettu ja kuopattu jo.
Mutta, arvatkaas mitä? Meillä on vessan pönttö, meillä pääsee nyt vihdoin ja viimein suihkuun. Jeij! Mä oon niin ilonen ja onnellinen tästä. Mä kysyin tiistaina remontti mieheltä "joko mä saan mennä omaan suihkuun?" Ja kyllä, sain luvan! Viime viikolla saatiin vedet meidän asuntoon, ja mä tiskasin koko illan. Olin ihan onnessaan, kuin pikkulapsi karkkipäivänä. Ei juma... :) Alla on pari kuvaa vessasta. Olen tekemässä kunnon vessa postausta, kunhan se on ihan kokonaan valmis. Puuttuu vielä peilikaappi, sähköt, suihkuseinä ym tommosta pientä :) Tulee kyllä niin hieno, kivan värinen on seinä ja lattia ^_^
Kuntouttavassa työssä menee ihan hyvin, mä tykkään paikasta tooodella paljon. Parempaa paikkaa ei vois ollakkaan. Meillä on siellä niin mahtava porukka, ei oo ainakaan huumorista puutetta. :P On naisia, kuten on miehiäkin! :) Ja ei matkakaan oo mikään pitkä, voi mennä pyörällä taikka kävellen, 15-20min menee kävellen ja pyörällä sinnepäin ehkä 7minuuttia. :)
Mä kävin työporukan kanssa viime keskiviikkona kuntosalilla, ja tänään oltiin myöskin, se oli tosi kivaa. :) Aloin miettii tosissaan, että alkaisin käymään siellä! Meidän ohjaaja sieltä, neuvoi mua siellä paljon, siellä yksi työkaveri vitsailikin "ootko sä joku personal trainer?" :D hehhehee.. Paikat oli seuraavana päivänä tosi kipeet. Polvet ja olkapäät oli niiin kipeet... :) Mutta se kuului asiaan.
Eilen mä kattelin mun töissä istuttavia juttuja, ja auringon kukkiin oli tullu noin isot alut, wooou! :)
Ja voinhan mä toki, mielelläni kirjotan siitä ajasta taas :)
Leevi syntyi imukuppi synnytyksellä 5.5.2011, laskettu aika mulla oli 18.4 :) Meni pikkasen ylitte ;) heheh... Noh, sanotaan että usein ensisynnyttäjillä venyy. :P
Se tunne, kun sut tekstarilla jätetään. Se tunne on aikuisiällä ihan kamalaa, siis oikeesti kamalaa. Sen mä jotenki ymmärrän et teininä lähetetetään "mä en haluu enään olla sunkaa...." mut siis oikeesti... No jokatapauksessa mä oon asian kanssa jo ihan okei. Muhun ei satu enään pahemmin jutella tästä ihmisestä, joskus se sattu. Se on sanomattakin selvää! :) Mä olin ihan koko raskaus ajan yksin, mä menetin mun läheisiä ystäviä mun ympäriltä, neuvolassa sanottiinkin että "ei ne ole oikeita ystäviä..." Mutta mä sain heidät takaisin elämääni, ja ovat elämässä(mme) edelleenkin tänä päivänä. :) Mä odotin niitä ensimmäisiä liikkeitä, aloin tuntemaan niitä, tuntui aluksi kuin olisi ollut jonkinsortin elohiiri mahassa, tuntui ihanalta. Aikaa kului... Oli päivä jolloin oli mun laskettu aika 18.4.2011. Sain kuulla että serkku-likka Jenni oli saanut tytön ja mä katkerana kirosin et perkule sentään! :D Mutta eihän se ollut mikään kilpailu, ei tosissaan. Sain ajan käynnistykseen 2.5.2011, ja leevi syntyi lopulta kalvojenpuhkaisulla ja imukupin avulla 5.5.2011, klo 16.54. Onnellinen kummitäti tirautti vieressäni kyyneleen jos toisenkin, itse en osannut itkeä ollenkaan silloin, olin vain onnellinen että se oli nyt ohi, oli todella rankka kokemus.
Kotio me päästiin äitienpäivänä 2011! <3
Kotona meni kaikki todella hyvin, Leevi on ollut todella tyytyväinen vauva. Ei itkenyt turhasta, itki vaan jos on oikeesti jokin vialla :) Nukkus aina tosi hyvin, ei herännyt yöllä, ihan alussa heräsi kerran tissille, mutta nukkui muuten tosi hyviä yö unia, ja PITKIÄ yöunia! :)
Hampaista ei koskaan valittanut, rokotuksista ei koskaan tullu mitään. Rankkaahan se on ollut kahdestaan pienen lapsen kanssa, rankkaa se oisi vaikka olisikin se äiti ja isi molemmat. Mä sain monesti kuulla ettei me olla mikään perhe, mutta todellakin perhe voi olla äiti ja lapsi/lapset siinä missä on äiti, isi ja ne lapset.. Mun mielestä on järjetöntä väittää tommosta. :( <3 Me on oltu suurin osa aika kahdestaan Leevin kanssa. Leevi on kerran tai kaksi kertaa vuodessa yötä hoidossa, ei sitä suostu kukaan ottaa ja toisekseen mä en viitti keltään alkaa ruinaamaan kun tiedän vastaukset. :P Mieluusti mä kahdestaan Leevin kanssa olen, ei siinä mitään, mutta joskus se hengähdys tauko ois ihan jees. :)
En ajatellut tämmöttiin vauva aikana että joskus tarveisin hengähdystaukoo, mutta nytten... Hermot on kireellä usein, Leevin uhma vaan pahenee päivittäin. :D
Leevi oli 3kk kun kummitäti Johanna antoi ensimmäisen kerran perunaa ja tuttelia sekoitettuna, ja siitä sitten kirjotin faceen, ja paska myrsky siitä syntyi, jotkut vaan kuvittelee olevansa täydellisiä, kukaan ei ole täydellinen. :) Kiinteet alotettiin siksi aikasemmin, koska Leevi söi maitoa ihan hirveet määrät, mut vararikkoon melkeimpä! Koska mun oma maito loppui liian aikasin.
Joskus multa on kysytty, että harmittaako mua vielä, että en voi enään bailata niinkuin ennen? Tottakai se harmittaa, mutta mielummin mä olen kotona ihanan poikani kanssa kun biletän, mä oon sen ajan elämästäni elänyt. Mulle riittää että saan juoda sen 1-2x vuodessa. Eli ei, mua ei harmita että sain Leevin. Täydellisen poika lapsen. <3
Mä otin viime viikolla taas yhteyttä lastenpolille Lohjan sairaalaan. Leevin ripulille ei vaan näy loppua. Maanantaina ylilääkäri soitti mulle ja kattellaan että mitäs tehdään asialle... Mulle vaan saa jo pikkuhiljaa riittämään tää. :( Leevi siitä kärsii eniten, mutta mäkin kärsin!! :( Eilen soitti sitten neuvolalääkäri mulle, ja juteltiin siinä tovi, kunnes se sanoi laittavansa uuden lähetteen meille lastenpoliklinikalle ripulin takia! :) Aikaa odotellessa taas! Toivottavasti saataisiin se kuriin, oikeesti. Kamala stressi!!! :(
Onko kellään samanlaista ongelmaa? Meillä siis tosissaan kolmatta vuotta kärsitään ripulista. Ja ihan jatkuvaa ripulia on! Joka päiväistä, verta ei ole koskaan ollut.
Mää soitin myöskin puheterapeutille, mutta aika tulee kun tulee.. :( Tulis nyt jo!! En jaksa enään oottaa sitäkään...
Viime lauantaina me käytiin Leevin kanssa pyöräilemässä taas oikee kunnolla. :) Voisin laittaa kuvia tähän myöskin, niitä tosin tulee toosi paljon! Koittakaa kestää!!!
 |
| Ooteltiin mummia :) (Mun äiti) :) |
 |
| Lohjan Pyhänlaurin kirkko. |
 |
| Tää äiti oli taas typerä äiti kun ei lapsen antanut ottaa sorsa ystäviään kotio!! :D <3 |
Viime sunnuntaina Leevi kävi Mc Donaldsissa syntymäpäivä juhlissa. Eppu kaverinsa, ei Eppu joka on päiväkoti ryhmässä. :) Oli tosi kivat juhlat, ja leevi söi lasten aterian omena mehulla ja nugeteilla :) Hyvin huomasi, että on ongelmia leevillä kysymys lauseitten kanssa, kun kysyttiin että mitä se syö, leevi vaan muutti puheen aihetta eikä ymmärtänyt kysymystä, kaikki muut osasi hyvin kertoa mitä syövät... :( :)
Mää tässä stressaan Leevin synttäreitä ihan hirveesti, tulis nytten jo! Vieraita tulee paljon, kahtena päivänä. Ensin on 3.5 päiväkoti kamut eli Leevin kamu synttärit ja sitten seuraavana viikonloppuna tulee muita, sukulaisia + muita.
Vähän tässä oon suunnitellut mun ja leevin "kesälomaa", heinäkuu me siis lomaillaan.. Tarkotus olis ainakin käyä korkeasaaressa, Hämeenlinnassa tottakai kahta rakkainta murua moikkaamassa taas, pääsee poijjaat taas leikkii keskenään, kun kyselevät toisiaan usein.
Paras ystäväni Riikka ja kummipoikani Tontsa <3 <3 Mä oon niin onnellinen et oon saanu heidän meidän elämään, Riikka on ihana ystävä, vielä parempi kun se on se PARAS ystävä, bestis. <3 Ollaan riikan kanssa toki riideltykkin, mutta aina jompi kumpi on pyytänyt anteeksi, viimeksi taisi Riikka pyytää anteeksi, mutta sitä sattuu jokaisessa ystävyys sekä pari suhteissa. <3 Me on tunnettu Riikan kanssa 4-vuotta, ja meistä tuli läheisiä viime vuoden tammikuussa vasta kunnolla. <3
TÄRKEI JA RAKKAI OOTTE MURUT, LAAV JUU <3 <3 :)
TÄRKEI JA RAKKAI OOTTE MURUT, LAAV JUU <3 <3 :)
Olet minun ystävä,
paras ystävä kaikista ystävistä.
Olemme tunteneet reilu neljä vuotta,
joista reilun vuoden olemme parhaita ystäviä olleet.
Minusta tuntuu että aika olisi ikuisuus,
tuntuu niin ihanalta omistaa sinunlainen ystävä.
En ikinä toista sinunlaistasi ystävää tavannut ole,
sinua ei kukaan korvata voi,
ei kukaan.
Sinä asut kaukana,
ihan liian kaukana.
Minusta tuntuu usein tosi yksinäiseltä,
haluaisin sinut luokseni tänne,
mutta se mahdotonta on.
Rakastan sinua,
rakastan sinua parhaana ystävänäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti