Heippa taas.
Tovi taas vierähtänyt edellisestä tekstistä, pahoittelut siitä. :)
Mut siis hyväksyttiin KaksPlussalle kirjottamaan, ja ootan sitä jo että pääsen sinne!
Olen tyytyväinen tästä. En tiedä miksi sinne hain, mutta halusin saada jotain uutta tän blogini suhteen, jospa tää sitten vähän motivoittais mua kirjottamaan useemmin ja jos saisin vähän lisää kommenttei taikka lukijoita, ken tietää siitä sitten... Tässä on taas ollut kaikkea.
Tovi taas vierähtänyt edellisestä tekstistä, pahoittelut siitä. :)
Mut siis hyväksyttiin KaksPlussalle kirjottamaan, ja ootan sitä jo että pääsen sinne!
Olen tyytyväinen tästä. En tiedä miksi sinne hain, mutta halusin saada jotain uutta tän blogini suhteen, jospa tää sitten vähän motivoittais mua kirjottamaan useemmin ja jos saisin vähän lisää kommenttei taikka lukijoita, ken tietää siitä sitten... Tässä on taas ollut kaikkea.
Jotenkin taas on ahdistanut, Leevi oli viikon tuossa kipeenä ja jouduin peruuttamaan puheterapian Leeviltä ja sitten mun psykiatri ajan, ja se harmitti kovin, mutta tottakai kipee lapsi meni edelle. <3
Eilen me nähtiin ihana Suskeroinen, ja käytiin kaupassa hänen seuranaan ja kaffella ABC:llä myöskin. :) Oli ihanaa nähä taas pitkän tauon jälkeen.
Keskiviikkona mulla oli mulla lääkärin aika, katseltiin eri lääke vaihtoehtoja, ja sainkin sitten yhden kokeiltavaksi, oon ihan ilonen että saan vähän apua näihin mielialoihin. Mun mielialat ollu taas aika maassa...
Vähän yks jos toinenki asia stressaa tässä ja en tiedä mitä pitäs tehdä niiden kaa. Pitäskö laittaa välit poikki ystävään vai ei? En mä haluaisi, mutten myöskään pysty hyväksymään tiettyjä asioita. Plaah, tää on niin vaikeeta. Eilinen päivä meni lähes itkien taas. :( Ei tää oo koskaan niin helppoo, mut mikäs tässä oliskaan aina niin helppoa? Mä en vaan jaksais yhtään tämmöstä p*skaa enään!!
Maanantaina me käytiin moikkaamassa Leevin kummitätiä Johannaa ja Nuuttia. Ihana Nuutti on taas kasvanut niin hurjasti, ettei perässä enään mahda pysyä. Ihana naurunaama se on. :) Leevikin leikki vähän Nuutin kanssa siellä. :) <3
Vähän yks jos toinenki asia stressaa tässä ja en tiedä mitä pitäs tehdä niiden kaa. Pitäskö laittaa välit poikki ystävään vai ei? En mä haluaisi, mutten myöskään pysty hyväksymään tiettyjä asioita. Plaah, tää on niin vaikeeta. Eilinen päivä meni lähes itkien taas. :( Ei tää oo koskaan niin helppoo, mut mikäs tässä oliskaan aina niin helppoa? Mä en vaan jaksais yhtään tämmöstä p*skaa enään!!
Maanantaina me käytiin moikkaamassa Leevin kummitätiä Johannaa ja Nuuttia. Ihana Nuutti on taas kasvanut niin hurjasti, ettei perässä enään mahda pysyä. Ihana naurunaama se on. :) Leevikin leikki vähän Nuutin kanssa siellä. :) <3
 |
| Leevi imuroimassa Johannalla :D |
Tässä yksi runo taas jonka yksi ilta kirjotin:
Olen yksin,
ihan yksin tässä tyhjässä ja
pimeässä huoneessa.
pimeässä huoneessa.
Minusta tuntuu kuin seinät
kaatuisivat päälleni.
kaatuisivat päälleni.
Ei ketään missään,
tuntuu kuin olisin ollut
täällä yksin ikuisuuden.
täällä yksin ikuisuuden.
Kukaan ei minua näe,
kukaan ei soittele ja kysele
tai kaipaa minua.
tai kaipaa minua.
Olen ihan yksin,
minua pelottaa.
Kirjotin ton sillon Reealle illalla facebookin chatissa ja sain vastauksen:
" Kyllä mä oon sun kanssa! Tosi usein jutellaan ja mietiskelen sua ja kaikkee :) "
Ihana Reea. <3 On ihanaa, että on ihmisiä jotka ajattelee ja välittää. On ollut tosi kiva tutustua Reeaan, ihana tyttö. <3 Maaliskuussa me suunniteltiin vähän aikuisten juomaa juoda, ja juhlistaa vähän tän vanhuksen syntymäpäiviä, jotka on siis 1.3 viralliset synttärit. :) Jos saan Leevin vaan hoitoon yöksi mummin ja ukin luokse, riippuu onko äitillä viikonloppu vapaa miten. :) Juhlitaan siis Markon ja Reean kanssa ja Riikka ja Mikkokin tulee ehkä.
Mitä te pidätte talvesta ja lumesta?
Mä tykkään, me tykätään pojan kanssa. Mun mielestä on todella ihanaa katsoa ulkona tai parvekkeelta katsoa kun ne ihanat lapset nauttii leikkiä ulkona lumessa, varsinkin tuo oma lapsi. <3 Mä tykkään ottaa paljon kuvia, talvi maisemat on ihania, syksy maisemat on myöskin ihanat. Me tossa muutamana päivänä oltiinki ulkona monta monta tuntia ja peuhattiin lumessa. Mä niin tahtoisin lumienkelin tehdä, mutten mä pysty, en pääse ylös sieltä jos tekisin!
Meillä on Leevin kanssa nyt vähän ongelmia Leevin kuivaks oppimisen kanssa.
Ollaan harjoteltu ahkeraan sitä, kotona ja päiväkodissa. Kylässä emme ole vielä, koska on ongelmia pidättämisen kanssa. Niimpä otin puheen neuvolan kanssa, ja saatiin aika lääkärin puheille tästä. Leevi käy siis hyvin pöntöllä kun pyytää ja aina sinne pissa tuleekin. Mutta se ei osaa pidättää pissaansa, kun hätä tulee niin se tulee välittömästi housuun. :( Ja tähän väliin ei tarvii kenenkään tulla selittää et "joojoo, kyllä se oppii ku harjottelee..." Mä tiedän ja tunnen lapseni, myös päiväkodissa tuntevat lapsen, ei se oo oppinu tähän päivään mennessäkään.
Leevillä on puheterapia aikakin ensi kuussa. Puhe sujuu erinomaisesti, paremmin kuin monella muulla saman ikäisellä. Mutta kysymys lauseet tuottaa vaan hieman vaikeuksia. :/ Eli kun Leeviltä kysyy jotain, niin se vastaa aina HÄH, MITÄ, TÄH... Olen huomannut sen itse, mummini on huomannut, päiväkodissa on huomattu sama. Ja päiväkodissa jonkun tehtävän teki
Plaah, mä haaveilen uudesta kamerasta, järkkäristä. Mua vaan jotenki hävettää ku muilla on semmoset hienot järkkäri kamerat ja mulla tämmönen pieni perus digikamera. Jotenki tuntuu antiikinaikaselta ;) Onhan tää kätevä toki, ku on niin pieni mutta silti... :) Meidän blogi tapaamisessakin syksyllä hävetti, Veeralla ja Neealla oli järkkärit ja mulla toi perus digikamera :D
Mua harmittaa, kun pieni poikani herää yöllä kesken unien itkemään että pelottaa, kummitukset on hänen peiton alla ja huoneessa kummittelemassa! Tätä jatkunu nyt halloweenista asti, ainakin 3-4x viikossa herää keskellä yötä. Sitten äiti menee ja laulaa toiselle Sininen Uni kappaletta, käsikädessä sitten siinä ollaan ja silitän toisen uneen samalla. Ihana hetki semmonen. <3 Onni on omistaa ihana pieni palleroinen.
XOXOXO Heidi.
Ihana Reea. <3 On ihanaa, että on ihmisiä jotka ajattelee ja välittää. On ollut tosi kiva tutustua Reeaan, ihana tyttö. <3 Maaliskuussa me suunniteltiin vähän aikuisten juomaa juoda, ja juhlistaa vähän tän vanhuksen syntymäpäiviä, jotka on siis 1.3 viralliset synttärit. :) Jos saan Leevin vaan hoitoon yöksi mummin ja ukin luokse, riippuu onko äitillä viikonloppu vapaa miten. :) Juhlitaan siis Markon ja Reean kanssa ja Riikka ja Mikkokin tulee ehkä.
 |
| Leevi oli kuulemma muurahainen :D |
Mitä te pidätte talvesta ja lumesta?
Mä tykkään, me tykätään pojan kanssa. Mun mielestä on todella ihanaa katsoa ulkona tai parvekkeelta katsoa kun ne ihanat lapset nauttii leikkiä ulkona lumessa, varsinkin tuo oma lapsi. <3 Mä tykkään ottaa paljon kuvia, talvi maisemat on ihania, syksy maisemat on myöskin ihanat. Me tossa muutamana päivänä oltiinki ulkona monta monta tuntia ja peuhattiin lumessa. Mä niin tahtoisin lumienkelin tehdä, mutten mä pysty, en pääse ylös sieltä jos tekisin!
Meillä on Leevin kanssa nyt vähän ongelmia Leevin kuivaks oppimisen kanssa.
Ollaan harjoteltu ahkeraan sitä, kotona ja päiväkodissa. Kylässä emme ole vielä, koska on ongelmia pidättämisen kanssa. Niimpä otin puheen neuvolan kanssa, ja saatiin aika lääkärin puheille tästä. Leevi käy siis hyvin pöntöllä kun pyytää ja aina sinne pissa tuleekin. Mutta se ei osaa pidättää pissaansa, kun hätä tulee niin se tulee välittömästi housuun. :( Ja tähän väliin ei tarvii kenenkään tulla selittää et "joojoo, kyllä se oppii ku harjottelee..." Mä tiedän ja tunnen lapseni, myös päiväkodissa tuntevat lapsen, ei se oo oppinu tähän päivään mennessäkään.
Leevillä on puheterapia aikakin ensi kuussa. Puhe sujuu erinomaisesti, paremmin kuin monella muulla saman ikäisellä. Mutta kysymys lauseet tuottaa vaan hieman vaikeuksia. :/ Eli kun Leeviltä kysyy jotain, niin se vastaa aina HÄH, MITÄ, TÄH... Olen huomannut sen itse, mummini on huomannut, päiväkodissa on huomattu sama. Ja päiväkodissa jonkun tehtävän teki
Plaah, mä haaveilen uudesta kamerasta, järkkäristä. Mua vaan jotenki hävettää ku muilla on semmoset hienot järkkäri kamerat ja mulla tämmönen pieni perus digikamera. Jotenki tuntuu antiikinaikaselta ;) Onhan tää kätevä toki, ku on niin pieni mutta silti... :) Meidän blogi tapaamisessakin syksyllä hävetti, Veeralla ja Neealla oli järkkärit ja mulla toi perus digikamera :D
Mua harmittaa, kun pieni poikani herää yöllä kesken unien itkemään että pelottaa, kummitukset on hänen peiton alla ja huoneessa kummittelemassa! Tätä jatkunu nyt halloweenista asti, ainakin 3-4x viikossa herää keskellä yötä. Sitten äiti menee ja laulaa toiselle Sininen Uni kappaletta, käsikädessä sitten siinä ollaan ja silitän toisen uneen samalla. Ihana hetki semmonen. <3 Onni on omistaa ihana pieni palleroinen.
XOXOXO Heidi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti