Lastenohjelmat, joita meillä ei varmasti katsota

Mä aattelin tulla kirjoittamaan tämmösestä aiheesta tänne nytten kuin "Lastenohjelmat, joita meillä ei varmasti katsota". 

Eli siis mä aikoinani vannoin että kun L on isompi ja alkaa fanittamaan jotain, se ei ainakaan ole teletapit tai angry birds. Ja kuinkas kävikään... Noh tietysti hän rakastui kumpaankin, vähän nuorempana tietysti teletappeihin ja sitten vähän vanhempana angry birdseihin. Ah mikä tuska, mutta en kieltänyt koska toinen tykkäsi niin kovin. Mun äitini taisi ensimmäisen teletapin hänelle antaa ja siitä se sitten lähti, en muista mistä tuo angry birds rakastuminen alkoi. Ja teletappeja meillä olikin aika kasa, muutama teletappi oli myös nuorimman pikkuveljeni vanhoja sekä myös noita angry birdsejä oli isoo, pientä, keskikokoista. Oli lippistä ja vaatteita myöskin missä oli kyseinen printti. En nyt löytänyt montaa kuvaa tähän mutta laitan muutaman.

Mua jaksaa vieläkin muutama sukulainen muistuttaa että "meillähän ei teletappeja tai angry birdseja kattella tai yhtäkään lelua ei tuu kumpaankaan liittyen..." Ja kuinkas kävikään...

Tuolla lapsellahan on aina ollut vähän turhan vilkas mielikuvitus, hän tuossa yhdessäkin kuvassa leikkii että böötseillä (kirjotin tahalleni noin) on syntymäpäivät, mulla on video kyseisestä tapahtumasta kun hän laulaa "paljon onnee aa vaan paljon onnee aa vaan, paljon onnee aa vaan böötsit.." ja sitten hän antoi tikkarit jokaiselle, mitkä tosin söi sitten itse, ei tietenkään kerralla kaikkia.

Angry birds dvd levyi meillä oli ihan törkeesti, ja nykyään myös hän pelaa puhelimella jotain böötsi peliä, teletappi dvd ei tainnut olla yhtään, hän tykkäsi vaan pehmoista, onneksi :P

Meillä oli melkeen aina kauppareissulla, puistossa, lenkillä, missä vaan oltiin niin joku mukana, oli se teletappi tai angry birds.. Mutta aina oli joku kaveri mukana.

Kuvien loppuun kirjotan vielä mitä kaikkea meillä on fanitettu ja mitä nykyään. 

Mitä teidän lapset on fanittaneet, onko jotain mistä ette ole itse tykänneet mutta lapset ovat? :)

Mummin tyylikkäät ainot jalassa ;)

Ja nyt tulee sitten ne mitä nykyään fanitetaan, tosin tuo siili ei oo mikään piirretty vaan muuten vaan ihan s**tanan rakas ja tärkee, ilman sitä ja ilman rättiä ei tule uni silmään, ja auta armias jos jompi kumpi ei ole sängyssä nukkumaan mennessä niin on piru irti, ja kyllä hän on jo 9vuotta. Siili on joka paikassa mukana, alla on kuva jossa hän makaa toimintaterapeutin luona painopeiton ja siilin kanssa. <3

Meillä oli myös pieni Viiru, Viiru ja Pesonen ohjelmasta, mutta Viiru vain teki katoamis tempun viime vuonna ja häntä ei enään yksinkertaisesti vain enään löytynyt, Viirun housut löyty ulkoota. Poika miettii vieläkin tänä päivänäkin joskus että missähän Viiru mahtaa olla, onkohan hänellä kylmä, onko ikävä, onko nälkä, onko uusi perhe. :( Sydäntä särkevää. <3 :( Mulle iski paniikki ja tilasin netin ihmeellisestä maailmasta uuden Viirun, ei oo yhtä pieni ja rakas kuin edellinen, mutta tärkeä silti, nukkuu yöt vieressä ja muuta <3

Meillä on tykätty minioneista, äitikin tykkää tosi paljon. Pehmoleluja on aika monta, mm Ukilta (joulupukilta siis tottakai) joululahjaksi saatu iso puhuva minioni, tämä fanitus näky myös hänen vaatteissaan. Jake merirosvosta tykätty on, meillä oli ihan törkee määrä sitä kamaa ja moooonta erilaista laivaa. Ja kaikki hahmot oli, kapteeni koukku, peter pan, Jake, ym ym... Ryhmä hau oli myös ihan kova sana, myös oli kaikki autot ja koirat, löyty vahti tornia, rekka autoa ja muuta välää, kaikki dvd:t oli myös, aina ostettiin uusi, ja niitä myös katsottiin kyllästymiseen saakka. Ylipäänsä pehmoleluista L tykkää todella paljon, niitä meillä on ihan todella paljon vieläkin, mutta pojasta on sanottu useita kertoja että hän ei ole ikätasoa oleva pieni mies.

Ja nykyään meillä on suurin fanitus on toystory. Meillä on suurin osa niistä leluista, mutta kuvassa ei ole kaikki mitä meillä on, koska on vanha kuva. Poika kattoo usein leffoja sängyssä, lattialla kaikkine toystory lelujen kanssa. :) 

Mistä teillä tykätään? :)

Kuulumisia hieman

Heippati rallaa todella pitkän ajan jälkeen! 

Mä en oo jaksanut kirjottaa yhtään mitään tänne moneen kuukauteen, siis oikeesti. Olen pahoillani tästä. Musta alkoi tuntumaan että mä jauhan niitä samoja asioita vaan postauksesta toiseen, joten kyllästyin siihen. Mutta nyt ainakin voisin kirjottaa vähän kuulumisia. Paljon on tapahtunut ja paljon on asioita mennyt eteenpäin. Nyt on sitten vihdoin oikeet diagnoosit pojalla "muu lapsuuden tunnehäiriö" ja "aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö" eli adhd ja sitten ääni, - aisti yliherkkyys. Meillä alkoi poitsun kanssa lasten psykiatrianpolilla theraplay juttu, se on ihan ok kokemus mutta en tiedä onko siitä mitään hyötyä. Saapi nähdä mitä tuleman pitää sitten loppujen lopuksi.

Pojan koulu alkoi ihan mukavasti vaikka sitä aluksi kaikki pelättiinkin että kun erityislapsen laittaa pienryhmästä isoon 22 oppilaan ryhmään, mitä siitä tulee, kun ei se pienryhmäkään meinanut olla hyvä, mutta ainakin vielä on mennyt ihan suhtkoht hyvin, pieniä asioita lukuunottamatta tietenkin. 

Mä tykkään kun on viilee, kylmä ja syksyn värit. Että mä rakastan tätä syksyä <3 Valokuviakin oon ottanut jonkin verran sienistä sun muista.. 

Rakenne kynsiinki oon hairahtanu, kaveri tekee kynsiä niin tottakai pakko ottaa semmoset. Laitan kuvat tähän mennessä mitkä mul on ollut.

Lohjan Museo

No mutta terveppä kaikille. Tää blogitauko taisi olla tässä, tai yritän taas vähän aktivoitua tässä, toivon ainakin niin. :)
Mitä teille kuuluu? Mä tässä postauksessa kerron meidän reissusta Lohjan museoon. 

Meillä on ollu koko viime viikon taas meidän Hämeenlinnalaiset vieraat täällä Lohjalla, ja päätettiin että jos menisi käymään tuolla Lohjan Museolla. Mä tottakai Lohjalaisena olen käynyt siellä kymmeniä kertoja, mutta oma poikani, kummipoika ja ystävä ei olleet käyneet. Mä laitoin Lohjan Museolle facebookin messengerissä viestiä ja kyselin vähän, jospa onnistuisi yhteistyö, kirjotan tästä tänne blogiini ja päästään sisään ilmaiseksi, tämä onnistui. Oli erittäin ystävällinen keskustelu meillä! Jäi kyllä hyvä mieli tästä.

Mä kävin wikipediasta nappaamassa pienen tekstin koskien Lohjan museota.

"Lohjan museo on vuonna 1911 perustettu museo Lohjalla. Sen toimitila on entinen pappila Lohjan Pyhän Laurin kirkon lähellä Iso-Pappilan alueella. Museoon kuuluvat lisäksi Sammatissa Johannes Lohilammen museo ja sen taidenavetta sekä Lohjan pääkirjaston Linderinsalin näyttelyt. Nyttemmin myös Paikkarin torppa on siirtynyt Lohjan museon vastuulle, kun Museovirasto luopui siitä varojen puutteessa.

Kotiseututkimuksen isänä pidetyn Robert Boldtin aloitteesta perustettiin 1894 Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry, joka on Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys. Sen piirissä heräsi ajatus museosta. Museo siirtyi 1978 Lohjan kaupungin ja Lohjan kunnan omistukseen, ja seurakunta vuokrasi sille toimitilaksi pappilan."

Ensin me käytiin juomassa limpparit siellä kahviossa, ja sitten mentiin sinne museon puolelle. :) 

Kysyttiin lupa että saako siellä ottaa valokuvia, ja sai ottaa kyllä. Ja valokuviahan tuli useempi satanen otettua kyllä. Mä oon kyl aina tykänny tosta meidän Museosta. On niin mielenkiintosta joka kerta nähdä ne kaikki vanhat jutut ja kaikki muut. Siellä on jopa semmosia esineitä mitä muistan omasta lapsuudestani. :D 

Lohjan Museo täytti 2011 vuonna 100vuotta, samana vuonna jolloin poikani syntyi.

Nytten Lohjan museolla on Mauri Kunnaksen koiramäestä, se oli ihan mahtava, sillä mä ainakin itse rakastan Mauri Kunnaksen tarinoita ja muuta. Mauri Kunnaksen koiramäen kartalolla on 27.9.2020 asti Lohjan museolla, suosittelen kyllä käymään katsomassa, jos kiinnostaa vähänkään :) 

Meitä tuli opastamaan ihanan ilonen nainen siellä, näytti pojille miten tehdään lankaa yms. Siellä sai kalastaa pehmokaloja, sai tehdä käpylehmiä ja sitten myös sai tehdä hämähäkin itse. :) Vaikkakin me tehtiin se ystäväni kanssa, kun pojat ei jaksaneet loppuun tehdä :) 

Lohjan museolla on myös facebookki sivu, johon pääset tutustumaan TÄSTÄ linkistä :)

*Sisään pääsy liput on saatu ilmaiseksi*