Terveydenhoitaja

Meillä oli tossa tulevan ekaluokkalaisen terveystarkastus, mua jännitti sekä myöskin poikaa jännitti mitä se pitää sisällään. Mutta kaikki meni kyllä tosi hyvin. Mä tottakai stressasin taas tuota painoa... Mutta ei huolta ollut, vaikka sitä painoa ei ihan kamalasti ole viime aikoina tullutkaan, mutta mun mielestä ihan liian vähän kuitenkin. Onneksi terveydenhoitaja oli kanssani erimieltä kuitenkin tästä asiasta. 

Leeviä ujostutti vähän terveydenhoitajan luona, koska hän pyysi Leeviä riisuuntumaan, Leevi hymyili ja hitaasti riisui vaatteensa, täti pyysi myöskin ottamaan t-paidan pois, Leevi katsoi tätiä hymyillen "no ei kai..." Täti vastasi, että kyllä :) Leevi kotoon kyseli moneen otteeseen multa että saako hän rokotteen, sanoin monesti että ei saa, ei edes vesirokko rokotetta saa! Leevi on sairastanut vesirokon jo parisen vuotta sitten... 

Leevi painoi 25kg ja pituutta oli 124.5cm (23.1kg vuosi sitten syksyllä ja 117cm). Hyvin kasvanut, kuulemma. Paino oli +0.9% ja +8.1%. Kauko näkö oli heikko, lähi näkö oli ok. Kuulo oikeella ok, vasemmalla heikentynyt. Ryhti oli mitä oli, kun toinen jalka pitempi kuin toinen jalka. Verenpaine 115/68. Rokotukset oli kunnossa. Kuulo sekä näkö kontrolli syksyllä. :) Siinä juteltiin kaikennäköstä tädin kanssa ja Leevi sai jonkin värityskuvan väritettäväksi. Oli kyllä todella mukava terveydenhoitaja tuo, tykkäsin kyllä tosi kovasti hänestä. 

Ensi viikolla se loma sitten vihdoinkin tekee loppuaan ja ensimmäinen luokka alkakoon. Mua ehkä jännittää enemmän kuin itse ekaluokkalaista, mutta onhan se varmaan normaalia? 

Eskari loppui -koulu alkaa

Niin se vaan meni sitten että Leevi päätti ylpeenä esikoulun ja odottaa tulevaa koulun alkua, joskus ihan innolla ja joskus haikeena. Esikoulun kevät juhla oli tosi kiva, lapset lauloivat useita lauluja sekä lopulta menimme jokainen omiin ryhmiin, todistusten jakoon. Tulihan mulla siinä muutama kyynel myöskin, tottakai. Mulle iso asia, muille ehkä pieni asia. Esikoinen menee jo kouluun, ei sitä ajan kulua vaan osaa jotenkin hahmottaa, ihan hurjaa... Koska, itsehän mä en vanhene, en ikinä. ;)

Ollaan nyt Leevin kanssa kesälomalla, mun kesäloma tottakai menee Leevin  mukaan, koska eskari loppui ja alkoi kesäloma, mullakin alkoi. :) Musta on ihan kiva olla tää kaksi kuukautta kotosalla, mutta jos saisi nukutuksi, olisi vielä kivempi. Toki mulla varmasti pää hajoo ennen elokuuta, koska nytten jo tuntuu niin uuvuttavalle olla kotosalla. Toki ollaan myöskin nähty ystäviä, sekä Leevillä on onneksi tuo tukiperhe, missä käy joka toinen viikonloppu. Se on kyllä ihan huippu juttu, paljon auttanut meidän elämää tuo että saatiin tukiperhe meidän elämään. <3

Tutut ja tuntemattomat, älkää nyt tuomitko mua, mutta mä nyt sit kuitenkin päätin ostaa Leeville oman ensi puhelimen. Olen huomannut että mun on PALJON helpompi saada poika syömään kotiin, tai jos mulla on muuta asiaa pojalle, että mä soitan hänelle, kuin se että huudan parvekkeelta hänelle. Leevi kyllä pettyi aikalailla, koka hänen puhelimeensa ei saa ladattua sitä youtubea tai muitakaan pelejä, mutta Leevi kyllä ymmärsi että tämä on hänen ensi puhelimensa ja seuraavassa puhelimessa on sitten se youtube sekä jotain pelejä. Leevi menee kuitenkin vasta ekalle luokalle, ei mielestäni ole tosissaan järkeä hommata mitään kallista puhelinta ekaluokkalaiselle lapselle, jotkut toki voi olla erimieltä asiasta, mutta se ei mua haittaa. Ei silloinkaan ollut puhelimia kuin itse olen mennyt ekalle luokalle, ei todellakaan. Vanhemmat vaan nauroivat jos otin asian puheeksi edes. :) 

Tuntuu vaan että nykyään pitäisi heti saada se uusi iphone tai uusinta mallia oleva tabletti, koska muuten joudut kiusatuksi. Musta se on ikävää. Vaikka ollaankin 2000- luvulla, niin tuntuu että kyllä on maailma muuttunut siitä miten kaikki oli ku itte ollu lapsi. Nykyään lapset kiusaa ja haukkuu todella rajusti toisia, jos sulla ei ole niitä muoti vaatteita taikka kallista uutta puhelinta, sä olet ihan surkea. Olen mäkin joutunut pihalla jo muutaman kerran puuttumaan siihen että Leeville sanotaan että sulla on ihan p*ska puhelin, tai että sulla on vauvojen pyörä., olen myös kuullut monesti että mullapa onkin tietokone, sulla ei. Siis oikeesti. Ei sillä ole mitään merkitystä maksaako se sun puhelin sen 35€ vaiko 500€, pääasia että sä voit sen kanssa soittaa. Puhelin ei ole pelaamista varten, pelaamista varten on ne ihan muut laitteet olemassa. Leevillä kotona on joululahjaksi saatu playstation 3 jolla saa pelattua pelajä, jolla saa katsottua netflixiä, sekä myöskin tabletti jolla pääsee youtubeen ja pelaamaan, jos tahtoo sitä tehdä. Puhelimen mä nyt ostin ihan vaan soittamista varten, että saa poika mut kiinni tai että mä saan pojan kiinni.

Musta on vaan oikeasti surullista katsoa nykypäivänä miten ne vanhemmat ostavat uusinta muotia olevan puhelimen sille lapselle, joka sitten ehkä varastetaan taikka lapsi vahingossa rikkoo sen, sitten lapsi saa huudot siitä, ja sanotaan että nyt et sitten uutta saa. Sekään ei ole kivaa. Ja mä ostin Leeville siksi perus puhelimen, koska en halua opettaa Leeviä siihen että heti vaan saa sen viidensadan euron maksavan kalliin puhelimen, koska muillakin on. Ei, ei se niin mene. Leevin puhelin maksoi läheisessä Powerissa 35€, ei siis paljoa. Aiihen ostettiin sitten prepaid liittymä sekä Leevin itse valitsema suoja pussukka pitkällä narulla. 

Ja tämä on VAIN mun mielipide, kenenkään ei tarvitse tästä suuttua taikka hermostua. :)

Meillä Leevin kanssa on selvät säännöt puhelimensa käytöstä, Leevi myös tietää että jossain vaiheessa, ei ehkä tänä vuonna vielä tai sitten joulupukki tuo hänelle toisen puhelimen. Olen antanut hänelle nytten myös avaimen että mun ei tarvitse mennä 10minuutin välein avaamaan ovea kun tulee sisällä käymään, saa vain nähdä kuinka kauan avain on tallella. Olen myös antanut hänen tulla kotipihalle yksin jos ollaan esim oltu puistossa, puistoon matkaa alle kilometri. Eilenkin hän tuli pyörällä etukäteen kotiin, soitti omalla pihalla että olen pihalla. Ja mä tulin tottakai perästä. Ihan tämmösiä pieniä asioita. Poika tahtoisi että alettaisiin harjotella sitä että hän hakisi esim kaupasta maidon yksin, tai jotain muuta. Mutta se jääköön vielä ajatuksen tasolle ainakin. :) 

Leevihän siis ei osaa vielä lukea, tunnistaa kyllä puhelimestaan Äiti sanan, jotta pystyy mulle soittamaan sillä. 

Mitä mieltä olette näistä mun mietteistä?

Hyvää juhannusta kaikille! :)

Päivä kaksi

Mä en oo tietokoneella ollut nyt oikee kunnolla tässä pitkään aikaan, pahoittelut siitä kovasti vaan. Mä oon tehnyt paljon timanttityötä, sekä ollut paljon ulkona ja tehnyt kaikkea. Kello on nyttenkin aamuyöllä 03.45 ja mä kirjotan tätä koska en saa nukuttua, tai siis ei mua väsytä, huomenna se kostautuu, koska Leevi tulee kotio jo klo 12. Mutta siis mä lupasin kirjottaa ystäväni sekä kummipojan vierailuista tänne ja nyt tässä tulee päivä kaksi.

Eli sunnuntai äitienpäivä alkoi aamupalalla. Päätettiin lähteä uimaan rantsuun hyvän ilman takia. Itsehän siis vihaan kesää ja lämmintä ilmaa ylikaiken, ei vaan ole mun juttu se. :( Mutta emmä nyt sisällä voi koko kesää nyhvöttää, enkä varsinkaan, kun meillä on vieraita. 

Me päätettiin ottaa meidän pieni chihuahua mukaan rannalle, Nettakin pääsi uimaan, sekä myöskin pojat uivat kovin ja melkoisesti tuli kinaa että lähdetäänkö pois vaiko ei lähdetä, mutta saatiin pojat lähtemään.