Kuusi vuotta sitten äitienpäivänä mä pääsin kotio vastasyntyneen pienen vauvani kanssa. <3
Kuusi vuotta sitten sain viettää ihan ensimmäistä äitienpäivää vastasyntyneen vauvani kanssa. <3
Muistan sen päivän kun päästiin kotio Leevin kanssa, muistan kun menin hyvästelemään hoitajat isovanhempieni sekä vauvan kanssa. Kotona meitä oli vastassa Netta, meidän pieni koira. Muistan sen, miten Netta osoitti mieltään mulle, kun hän joutui olemaan naapurin poikamme kanssa viikon kaksisteen, ilman mammaa. Muistan kuinka Netta ei suostunut syliini tulemaan, pitkään aikaan, otin kaapista makkaran jotta saan koiran syliini, itkin sairaalassa monta yötä koiran perään, aivan järjetön ikävä oli meillä kummallakin. Netta ei oikeastaan reagoinut vauvaan juurikaan, ihmetteli vaan että mikähän tuokin mahtaa olla.
Oma äitienpäivä tänä vuonna hieman erillaisempi, sillä poika on tukiperheessä ja tulee kotio vasta maanantaina, jolloin meillä vuorostaan onkin 6v neuvola, viimeinen neuvola. Hurjaa. :) Poika oli tarhassa tehnyt jonkun kortin, jonka oli omaan huoneen lipaston taakse piilottanut, jota sain ettiä aamulla kauheella vaivalla :D Onneksi löytyi, ihan super ihana kukkakortti <3 <3 <3
Kävin aamulla toivottelemassa omalle mummilleni sekä äidille hyvät äitienpäivät.
Ja nyt mä haluan toivottaa teille jokaiselle
ÄIDILLE, TULEVILLE ÄIDEILLE,
ISOÄIDEILLE HYVÄÄ JA
AURINKOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti